Laumaantumista pikkuhiljaa

Kahdeksan viikkoa napsahti Pihkalle eilen täyteen. Käytiin sen kunniaksi Pihkan kanssa Mustissa ja Mirrissä ostamassa vähän nameja ja punnitsemassa pikkuinen. Pihkalla painoa oli kertynyt hurjat 3,1kg. Pihka näki sisällä Irlanninsusikoiran. Katseltiin häntä etäältä rauhassa.

Nyt Pihka osaa hakeutua itse jo sanomalehdelle. Aluksi tarpeet tehtiin ihan mihin sattuu. Aina kun sanomalehdelle koitin  sitä nostaa, niin se otti vaan hepulia siitä. :D Osa tarpeista osuu ulos pihalle ja osa sisään, mutta lenkillä on hieman malttamaton tekemään mitään, kun kaikkea niin jännää tutkittavana.

Eldan kanssa heillä menee jo aika mukavasti. Välillä toki Elda komentaa, mutta niin kuuluukin. Muutenhan tuo häkkäröisi kokoajan jaloissa ja pomppisi niskaan. Pihka on kyllä yltiö sitkeä tapaus saavauttamaan haluamaansa. Ei kyllä lannistu vähällä. Sänkyyn ja nojatuoleille se yrittää ihan hirveästi jo kivuta. Sängylle se pääsikin sivureittiä, joka piti poistaa. Temppuillessani Eldan kanssa eteisessä tuli se jo esteiden yli perässä. Ylös päin vie Pihkan tie, ihan selvästi. 

Eilen illalla kun Elda oli käynyt nukkumaan omaan petiinsä ajatteli Pihka, että josko nyt pääsisi jo ison karvaisen viereen nukkumaan. Se hiipi pedille ja kävi muina miehinä Eldan viereen köllimään. No lähdöthän se sai. Hän ei kuitenkaan luovuttanut vaan yritti useampaan otteeseen tätä uudestaan jäämällä ensin kauemmaksi ja sitten hivuttautualla lähemmäksi. Pihkan yritykset ei kuitenkaan vielä tuottaneet tulosta. :D

Tasapainotyynyllä ollaan treenailtu vähän molempien kanssa. Nopeasti Pihka on hoksannut homman. Lisäksi ollaan harjoiteltu kuonokosketusta maahan.Omalle paikalle/kevythäkkiin menon alkeita ollaan myös treenailtu naksun kanssa. Kyllä sillä selkeesti tuolla aivoissa jotain raksuttaa, kun se säpsähtelee ja miettii niin kovasti mitä siltä nyt halutaan.  Ruokaa ennen olen pyytänyt istumista tai maahanmenoa, mutta vielä sen pidempi odottaminen ei luonnistu. Tärkeintä kuitenkin on että se sähläys saadaan kuriin  pikku tempuilla ja Pihka keskittyy.

Lelun kanssa ollaan leikitty myös niin että kun lelu on minulla pitää istua ja odottaa minihetki kunnes leikki taas jatkuu tai heitän lelun noudettavaksi. Palkkautuu kyllä lelulla ja jopa kykenee pikkasen keskittymäänkin kun niitä on lähellä. :) Hyvin tuo lelua myös takaisin, tosin ei irrota sitten millään, mutta ei vielä tarvikkaan. :) Selkeästi tämä veijari on kovempi vetämään kuin Elda pentuna. Elda oli kyllä kova ärisijä leikeissä ja roikkui mukana, mutta sai tehdä töitä, että se itse alkaa tekemään kunnolla töitä. Nykyään Elda on kyllä kova veturi, mutta ei sillä leukavoimat edelleenkään mitkään älyttömät ole, ja sen huomaa heti jos on vähänkään liian iso ja kova lelu leikittävänä.