energinen veitikka



Olen aivan äimistynyt edelleenkin, että miten hyvin tuo pikkuinen on meille kotiutunut. Ei minkäänlaisia ikävöimisen merkkejä. Kovasti se yrittää saada Eldan huomiota itseensä, mutta jäätä ei toistaiseksi vielä Eldan puolelta sulatettu. Pihka on kokeillut kaikkea jahtaamisesta ryömimiseen ja vemputustansseihin, mutta ei, niin ei. Toisesta tykkääminen on toistaiseksi yksipuolista, mutta eiköhän se vielä iloksi muutu Eldankin puolelta. Ollaan nyt laitetty lankku keittiön eteen, jonne Elda pääsee rauhaan piukkuiselta. Pihkakin on kyllä yrittäny kovasti mennä lankun yli, mutta vielä ei ihan koko eikä taidot riitä. Elda nykyään viihtyykin keittiössä ja nojatuoleilla, vaikka Pikkerström yrittääkin tehdä kovia mahtiloikkia onnistumatta siinä kuitenkaan. Tuo veitikka vaikuttaa semmoiselta hullunrohkealta, joka paikka on tutkittava ja luulot omiin kykyihin ovat aika väärityneet siihen mitä tällä hetkellä todellisuudessa ovat.

Se on niin kerrassaan ihana, mutta kauhea purija. Kaikkeen tarrataan hampailla ja kovaa. Eldakin oli pentuna kova suunkäyttäjä, mutta eroa heistä löydän jo nyt senkin suhteen. Mä veikkaan että tää pentu tulee saamaan tuhoa aikaiseksi aikalailla. Se kokeilee jyrsiä joka paikkaa: matot, tuolit, sängynreuna, sohvapöytä, kengät, sanomalehti, viltti, vaatteet, metallinen juomakuppi, siis kaikkeen pitää tarrata. Tällä se on jo kenkä ja sukka suussa viipotellut menemään. Elda taas ei niinkään huonekaluihin terotellut hampaitaa, ainakaan näin pienenä. ihmisten, vaatteiden ja kenkiin se kyllä tarrasi. Eldan kanssa nameilla kouluttamisessa hankalaa oli se kun se söi samalla kädet. Tämä taas ottaa selkeästi nätimmin namit kädestä. Tosin Pihka ei vaikuta niin ahmatilta kuin Elda, mutta kyllä siltäkin kupit tyhjäksi tulee. Uskon kuitenkin että lelupalkat tulevat ehdottomasti pesemään namit. Namin kanssa se tosin keskittyi ja mietti aika kivasti. :)

Muutaman kerran ollut nyt tunnin pätkiä yksin  plus niitä lyhyempiä, roskien vientiä ym. Ainakaan ei ole jäänyt itkemään perään, eikä tullessammekaan ole ollut mitenkään hysteerinen, että aika kivasti sekin lähtenyt liikkeelle. Ensimmäisellä kerralla jätin koirat eritiloihin, mutta Pikkerstöm oli mennyt esteiden läpi Eldan puolelle, joten jätin ne toisella kerralla yhdessä. Ei vaikuttanut kumpikaan tullessamme traumaattiselta. :D

Ollaan lähinnä leikitty, leikitty ja leikitty. Ei ole leluille nirso, kaikki käy ja vaihtaminen on kivaa. :D Kova pikkuinen taistelusoturi. <3
Tänään Pihka on saanut totutella pantaansa ja rapsuttelut alkushokin jäälkeen ovat laantuneet. Täytyy sanoa, että hirmuisen energinen pentunen on. Jos nyt ei väärää muistikuvaa ole niin mielestäni energisempi kuin Elda ja tämä tuli meille kuitenkin viikon nuorempana.

Oman nimensä Pihka tuntee jo. Se juoksee aina niin iloisena luokse ja vaikka se olisi keskittynyt toisaalle sen huomion saa helposti vaihdettua itseeni nimeä huutamalla. Naksuttimella ollaan treenailtu istumista ja maahanmenoa. Aika kivasti tarjoaa, vaikka tuskimpa osaa niitä vielä erottaa. Vaikka hän on hieman sählä, niin aika kivasti keskittyi noita temppuja opettaessa. Eldalle teki hieman tiukkaa tuo naksuttelun ja yltiömäisen kehumisen kuuleminen, varsinkin kun se on riisipuuroa  viimeiset päivät vedellyt,  massu oli viikolla löysällä. Nyt onneksi tulee jo kiinteää, mutta on se hoikassa kunnossa. Hyvin Elda kuitenkin pysyi siellä minne sen olin käskenyt, vaikka pientä purinaa kuuluikin.

Viime yö tuli nukuttua patjalla niin, että pään vieressä nukkui Pihka ja jalkopäässä Elda. Että kyllä ne sentään jo näin lähellä voi olla. :D Meikäläisellä oli aivan liian kuuma. Seuraavana yönä molempia odottaa lattia ja minä vaihdan sänkyyn. Elda ei enää omaan petiin suostu menemään, sillä sehän on täynnä pentubakteereita. ;D


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit