Siirry pääsisältöön

Fiilikset heittelee

Helatorstaina päätettiin kirmata HSKH:n kisoihin kisaamaan, jotta saan lahjakortin käytettyä ennen kuin se ehtii vanhentua. Eldan kanssa teemana oli ottaa kunnon pysäytyskontaktit ja Pihkan kanssa vähän taas tuntumaa uusista puomeista ja kentistä. Pihka jääkin nyt kisatauolle, sillä treenatakin pitäisi joskus ehtiä kun kisaaminen vie aina pois sitä kallisarvoista treeniä. Pihkalle kun pitäisi vahvistaa vaikka ja mitä. Kenua ja keppejä pitäisi keretä treenaamaan. Pelkkää puomitreeniäkään ei olla ehditty treenaamaan pitkään aikaan ja sen myötä Pihka ei ole saanut paljoa puomilta palkkaa. :( Sitten sitä käteen tulemista ja vetoihin tulemista ensin suoralta putkelta ja muilla esteillä, jonka jälkeen vedot mukaan puomille. Muutenkin ne vaikeat puomikulmat kaipaisi perehtymistä ja jatko-ohjaamisen opettua riittää vaikka ja kuinka.

Eldan kanssa meillä on hyvin tiedossa SM-koulutuksia, vaikka kahteen viimeiseen valmennusryhmätreeniin ei päästäkään työesteiden vuoksi. Lisäksi sen kanssa pitäisi ehtiä käydä itsekseen ennen SM:iä vahvistamassa kontakteja ja keppien itsenäistä avokulmaa. Lisäksi Eldan kanssa pitäisi päästä ulos tekemään puomin ylösmenoa palikan kanssa kovista vauhdeista. Vaikkei sillä ylösmenokontakti virheitä ole tullut kuin juuri viimeksi joukkue SM-kisoissa pitää niitä tehdä, koska tuomarit eivät normikisoissa katsomaan niitä niin tarkkaan, mutta SM-kisoissa kun on oma kontakti tuomari. Lisäksi Eldan kanssa pitäisi vahvistaa puomi-putki- ja A-putki erotteluja, vahvistaa käteentuloa ja treenata niitä hämyputkien ohittamista. Niin ja pitäis päästä niitä 65 rimojakin tekemään. Nyt on ollut treeneissä niin huonoa keliä, ettei olla päästy vieläkään niillä treenaamaan. :/

No, mutta muistiinpanoistani takaisin eilisiin kisoihin. Vähän kaksjakoset fiilikset kisoista. Karstusen radalta tehtiin molempien kanssa tosi hyvää rataa, vaikka molemmat meni yhdet esteet väärin päin , tosin eri kohdissa. Ja muutamat esteet oli eri päin muutenkin medeillä ja makseilla. Onneksi huomasin rataantutstumisessa muutokset. :D Sokkaria, valssia, sokkaria valssia. Ehdinkö vai enkö ehdi. Ihan sika hauska rata. Alkuun oli kinkkinen tekninen osuus ja sitten testattiin miten koira irtoaa. Eldan kanssa tehtiin hienot pysäytykset ja aivan törkeen mageet kepit. Reilusti sivuetäisyyttä, eikä mitään ongelmia kepittää tyhjäänpäin loppuun asti. Kyllä Eldan kepit on mageet ja tuntuu, että sillä on vauhtikin vaan kasvanut niillä myös silloin kun en ole kirittämässä. Mä sitten leijeröin seuraavan esteen eikä ollut hätäpäivää ehtiä estesuoran loppuun. Aika harva koirakko teki niin reilua irrotusta kepeillä ja kieltoja sateli suoran päässä olevalla muurilla josta käännyttiin... No Pihkan kanssa en pystynyt tekemään niin valtavaa irtiottoa kepeillä, mutta se kompensoikin suoran hienosti irtoavuudellaa. En päässy mihinkään liikkeelle ja Pihka painelin hirveetä kyytiä suoranpäähän, josta valssiin ja päällejuoksun kautta puomille loppusuoralle. No mähän olin puomin ylösmenolla kun Pihka oli alasmenolla ja siitä sitten maalissa. Voin sanoa, että olinpahan hidas tolla radan viimeisellä puolikkaalla, mutta kiva oli ihailla kun koira eteni itsenäisesti. Ihmettelen miten tuo Pihka edes irtoaa noin hyvin, kun ei me olla juurikaan treenattu sitten ihan pentuajan noita estesuoria. Ehkä mattojuoksutus jossa käytiin eteen käskyä voi olla se vastaus tähän tai sitten se on joku luontainen ominaisuus. Eldalle kun olen joutunut paljon enemmän vahvistamaan noita eteen irrotuksia, vaikka tätä nykyä sekin on niissä aika haka. :) Puomilla Pihkalla osui mielestäni etutassut sen mitä nyt sieltä takaa näin. Ei juossut ihan täysiä ja oisko ollu niin, että odotteli tuleeko käännöskäsky, kun yleesä en ole noin pahasti jäljessä. Toisaalta ei se kyllä vilkassukaan minuun kun paineili maaliin. :D Harmi kun radat eivät tulleet videolle.
 Meistä taltioitui ensimmäiset agilitykuvat. Alemmassa kuvassa olin totaalisen myöhässä sokkarissa, mutta kuten kuvasta näkyy Pihka on jo lukinnut seuraavan esteen, eikä paljon välitä mun ohjaamisesta. Tästä kohtaa meidän hylly ei siis tullut. Salomoneilla ei kyllä pääse mihinkään pehmeillä pohjilla. Se on nyt tullut todettua muutamassa kisassa. Napakalla hiekalla ja tekonurmilla ne toimii kyllä loistavasti. Kuvat: Siiri Rantala


 Toinen rata oli Anne Viitasen. En ole ennenkään tainnut tykätä hänen radoistaan, joten olisi pitänyt muistaa, sillä en tykännyt nytkään. Toiset tuomarit ne osaa tehdä vauhdikkaita, sujuvia, mutta silti teknisiä ratoja ja toiset hakee teknisyyden ottamalla vauhdin pois, käyttämällä kenttätilasta puolet, pitämällä pienet estevälit.Tällä radalla joka ikinen kontaktieste plus kepit oli tyhjiin päin ja niistä käännyttiin joko täyskäännös tai ysikytastetta. No Pihkahan kulki koko radan ihan jarru pohjassa, kun missään vaiheessa ei päässyt kunnolla vauhtiin kun kokoajan tuli jarrua jarrun perään. :/ Keinulla otin sivuetäisyyttä, jolloin Pihka taisi luulla menneensä väärälle esteelle ja himmasi keinulle todella paljon. Myös kepit olivat todella todella hitaat. No kepeille mentiin hitaista vauhdeista, eikä Pihka osaa vielä kiihdyttää vauhtiaan kepeillä jos vauhtia ei ole takana ennestään. A-esteen jyrkkä käännös ja puomin täyskäännös onnistuivat hienosti ja niistä se ois saanu koneen kyllä päälle, mutta kun saman tien tuli taas putkijarrua... No me selvittiin radasta pelkällä putkikiellolla, joka tuli täysin mun piikkiin. Koska Pihka kulki puoliteholla mun rytmitys oli kokoajan ihan pielessä joka taas kertasi ja kertasi ongelmia. Oli vaan sellanen olo, että äkkiä täältä pois, eikä mä halunnut sitä nollaa edes tollaselta paskalta radalta. Tylsä kaikin puolin niin minusta kuin Pihkastakin. Eldan kanssa käytiin heti alkuun uusimassa kenu kun lähti ilman vapautusta, joten ei siitä radasta sen ihmeempiä. Ei mulla ole vastaan itsenäisiä kontakteja, mutta pitääkö se agilityn ilo viedä laittamalla jokainen niin. :( Vaikka tokalta Pihkalle tulos niin silti ensimmäiseltä radalta jäi paljon parempi fiilis.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Espanjanvesikoiran hankinta

Pihka on astutettu!

Rico kävi hurmaamassa Espanjanlaisilla kiehkuroillaan meidän Pihkan. <3 Kukapa voisi vastustaa Ricoa, sillä minäkin olen aivan Ricon lumoissa. :) Harvoin tapaa noin tasapainoista perrourosta. Rico oli meillä lähes viikon verran ja oli heti todella rennosti meillä kotona arjessa. Kaikki vieraat toivotettiin avosylin vastaan ja illalla se nautti sohvakainaloisena.

Rico ei turhia hötkyillyt, vaikka Pihka tyrkyttikin itseään kovasti jo muutaman päivän. Rico viileästi kävi tsekkaamassa Pihkan takamuksen ja totesi, ettei vielä ole tärppipäivät. Maltas likka nyt odottaa. Todella cool äijä! :) Sitten kun oikea aika koitti homma hoidettiin tyylillä pakettiin.

Kristiankin totesi kotona, että onhan toi äijä älyttömän helppo noihin meidän narttuihin verrattuna. Noilla nartuilla kun aina metkut mielessä ja Rico selkeesti ajattelee suoraviivaisemmin. Propsit myös Ricon omistajalle hyvästä kasvatuksesta. Rico oli äärimmäisen hyvätapainen. Taisi olla niin minusta kuin Pihkastakin todella nappival…

Agilityn SM-kisat

Agilityn suomenmestaruuskilpailut on takana. Hieno tapahtuma ja upea tunnelma. Tunteita sai kokea taas laidasta laitaan; onnistumisia ja myös karvaita epäonnistumisia.



Oli huikeaa kun pääsin osallistumaan kilpailuihin kummankin koiran kanssa. Molempien kanssa oltiin yksilöissä ja Pihkan kanssa kisattiin myös lauantaina joukkueessa. Elda kanssa päätin ettemme joukkueeseen lähde, sillä joukkuekisat olivat vain kolmessa säkäluokassa ja kun Elda on mennyt koko kauden vain pikkumaksirimoilla, ei ollut kauhea into lähteä sinne 60 rimoille. Varsinkaan kun oman seuran joukkueeseen emme päässeet, sillä emme olleet keränneet normimakseista tietysti niitä rankingpisteitä kun tulokset olivat pikkumaksien puolella. Toivottavasti saataisiin ens vuonna myös joukkuekisa pikkumakseihin. Tarjolla olisi ollut muutamakin seura joilta uupui koirakkoja, mutta päätin että keskitytää Eldan kanssa yksilöihin, sillä ei olla muutenkaan vedetty tuplakisapäiviä pitkiin aikoihin.

Pihkan kanssa oltiin oman seuran A…