Pihka korkkasi kisauran!

Päätettiin mennä testaamaan Pihkan kanssa ykkösiin osaamistamme kun kerta oman seuran kisat olivat tyrkyllä. Halusin ehdottomasti aloittaa kisaamisen Pihkan kanssa jostain näistä lähialueen tutuista kentistä. Eldankin kanssa oli tarkoitus kisata lauantaina, mutta jouduinkin töihin, joten ne kisat jäi väliin.

Ensimmäinen rata oli hyppyrata joka oli melkonen juoksurata. Meitähän se ei tietty haittaa kun riitti, että pingoin minkä jaloista pääsin ja annoin Pihkan tehdä työn. Helppo siis irtoavalla ja estehakuisella koiralla. Loppusuoralla Pihka irtoaa kyllä todella megeesti. Hitailla ohjaajilla ja koirilla jotka eivät ole niin estehakusia oli todella paljon ongelmia. Virheitä tuli paljon kepeillä, koska vauhti oli niin kova. Mä keskityinkin siihen, että annan Pihkalle tilaa hakea itse kepit enkä ryysi häiriköimässä. Tarkotuksella otin siis vauhtia vähän pois, jotta löytää paremmin oikeaan väliin. Se on aika jännä, että ykkösten radoilla tullaan usein aika kovista vauhdeista kepeille, koska sehän on itseasiassa aika vaikeaa jo kokeneemmillekkin koirille. Radalta Nolla voitto ja Pihkan ensimmäinen LUVA. :) Ensimmäinen merkintä siis Pihkan kisakirjaan.

Agiradatkaan eivät olleet mitenkään meille liian vaikeita, mutta ohjaajalta taisi unohtua ensimmäisen radan jälkeen haltuunotot kokonaan, joten Pihka irtoili vähän ylimääräsille esteille. :) Juoksukontaktit olivat kuitenkin hyvät, vaikka puomi olikin toisena esteenä jolloin Pihka lähti paikaltaan juoksemaan kohti puomia. Hylly siis, mutta ihan hyviä juttuja radalla. Medeissä ei tullutkaan kuin yksi tulos radalta ja se oli 10.

Toisella agiradalla minä pikkasen kämmäsin ja ohjasin vähän maksityylisesti liika voimakkaasti puomin jälkeisellä esteellä jossa hörötti hämyputki. Perusrytmitys käännös ois riittäny Pihkalla plus, että tein ihan hassusti ton poispäinkäännöksen  merkkauksen, koska en mä koskaa poispäinkäännöksessä merkkaa tolla kädellä. No sitten Pihka ottikin loppuradalla häiriötä Putken takana istuvista ratatyöntekijöistä ja rupesi haukkumaan niille. Itselläni meni tovi tajuta edes asia kun olin niin pölvästynyt tilanteesta, mutta otin Pihkan sitten syliin ja käytiin moikkaamassa niitä mörköjä, jotta Pihka pääsee tilanteesta yli. No sitten jatkettiin rata vielä loppuun, jotta Pihka sai hommalle mukavan lopetuksen. Hieno loppusuorapuomi olikin. :) Toivottavasti pääsi asiasta yli, eikä "möröt" jääneet kummittelemaan mieleen. Sinäänsä ei ihme, että Pihka reagoi ratatyöntekijöihin, koska ollaan hyvin vähän treenattu Pihkan kanssa häiriössä, mutta toisaalta ei se ennen ole häiriötä ottanut ainakaan epiksissä. Hieman outo juttu, mutta tää menee näihin nuoren koiran oikkuihin ennen kuin kisakokemus karttuu, mutta en ois ihan heti odottanut tollasta Pihkalta. Nyt kun tässä tarkemmin mietin, niin turkinajon jälkeen on ollut lenkilläkin joitain mörköjä tai reagoinut asioihin normaalia helpommin. Pihkalta vietiin identiteetti turkin kynimisen myötä. ;) Kisapaikallakin oli ihme pörisemistä ja pientä uhohaukkua isoille koirille odotteluvaiheessa kun aikasemmin epiksissä ollut ennemminkiin kaikille mielin kielin. Alkoiko se murkkuikä ja mörkövaihe vasta nyt, kun sitä ei missään vaiheessa ole oikein ollut.

Nyt Pihkan turkin ajamisen myötä Eldalla taas hoivadoginvirka kukoistaa. Se ois kokoajan hoivaamassa ja nuolemassa naku Pihkaa ja Pihkahan tykkää kun saa huomiota Eldalta. :D