On se jo tosi pätevä

Juoksupuomi on sujunut kivasti. Ollaan tehty nyt jo niin, että aina palkka ei tule puomin jälkeen vaan teen JP-äänen merkiksi onnistumisesta ja sitten ollaan jatkettu pikkupätkä rataa, jonka jälkeen vasta palkkaus. Ihan kivasti sujui eikä jäänyt odottamaan palkkaa puomin jälkeen. Jossain vaiheessa pitää ruveta ottaamaan erinäisiä ohjauksia mukaan puomin päihin, jotta Pihka oppii tulemaan ohjauksiin, eikä kaahottele ominensa aina edessä oleville esteille, joka tietysti tähän asti on ollutkin tarkoituksena. Puomin tiukkojen käännösten jalostustakin ollan hieman jatkettu.  Pihka jo aika kivasti hoksannut että siellä puomin päässä pitää käydä täppäämässä etutassuilla. Paikaltalähdöt puomin päällä sujuu jo ilman kierrettäviä tikkuja, mutta täydessä vauhdissa on tikku ollut vielä mukana.

Kepit on nyt siinä vaiheessa, että kuusi on suorana ja loput kuusi pienessä loivennuksessa. Suoristamisen tein niin, että aina kaksi keppiä kerrallaan suoraksi alusta alkaen. Aluksi lyhyellä vauhdilla ja sitten erilaisia sisään tuloja nopeammasta vauhdista. Sitten kun homma sujui suoristin seuraavat kaksi ja homma alusta. Pihkan suorittaminen rupesi olemaan aika varmaa jo ja jätin homman vielä vähän muhimaan sen pääkoppaan. Loput varmaan saadaan suoristettua muutaman treenin aikana. :) Alkuun vauhti hieman hidastui, mutta kun otettiin pientä rataa keppien yhteydessä alkoi rytmi taas Pihkalla löytyä. Virheitäkin aina silloin tällön tuli, mutta Pihka on niin huvittava kun näkee oikeen kun sillä alkaa päässä raksuttamaan. Pikkuproffa on niin kova miettimään ja ratkaisee kyllä hyvin itse pohtimalla, mitä suorituksessa pitää oikein korjata kun palkkaa ei tullut.

 Mä niin tykkään siitä, että koira miettii itse, eikä anneta vastauksia heti, vaan että koira itse hoksaa mitä haetaan. Siks mä en tykkää yhtään verkoilla tai ohjureilla opettamisesta, koska koiran ei tarvitse itse ratkaista arvoitusta. Ehkä ne menetelmät sopii tietyille roduille/koirille, mutta jos koira on oikeasti fiksu ja pystyy ratkomaan asioita, niin ihan turhia kapistuksia omasta mielestäni. :D Saa nähdä joudunko syömään joskus sanani. Minulle keppien opettamisessa tärkeää on, että tekniikka ja vauhti saadaan alusta asti hyväksi ja vaihe vaiheelta pidettyä kasassa. Vaikka koira oppisikin, mutta jos vauhti kovasti hidastuu tai tekniikka kärsii otan mielummin pakkia kuin yritän edetä liian nopeasti. Toiseksi keppien opettamisessa on tärkeää, että koira hoksaa itse mitä haetaan.

Lopuksi tehtiin keppejä vielä ensin  putki,puomi, putki ja siitä kepit ja sitten vielä niin että A-este oli sulatettu pieneen ratapätkään ja keppien jälkeen palkkaus. Hyvin toimi. On se kyllä pätevä koira. Pihkan kanssa on niin siistii touhuta kun se hoksa asioita kivasti. Oon kyllä niin nauttinu tästä agilityn opettamisesta. Se on mun ensimmäinen koira jonka opetan omalla haluamallani tavalla. Elda kun ei ole varsinaisesti oma opettamani, vaikka olen sillekkin itse asioita opettanut. Nyt minulla on kuitenkin ihan eri tatsi hommaan kun tiedän miten haluan asiat koiralleni opettaa ja samalla myös testaiilla ajatuksiani, että toimivatko ne.

 Just tässä totesin Kristianille, että Pihkahan osaa jo kohta kaikki esteet. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit