Hiihtolomalaiset
Kouvolassa kävästiin tekemässä hieman töitä, siis minä ja pääsi Pikku-Ymmikin käväsemään hallilla rallattelemassa. Ai että se irtoaa hyvin. Otettiin irtoamista takaakiertoon ja takaaleikkauksia. Ai kun mä tykkäsin. Yllättävän estehakuinen se jo on. Eldalla estehakuisuus ei tullut kovin helposti, töitä piti sen kanssa tehdä ihan erilailla.
Seuraavana päivänä lähdettiin taas reissun päälle. Nyt vuorossa oli Lahti. Lähteissä käytiin hallin kautta, jossa kävin heittelemässä Pikku-Ymmille palloa, jotta saan siitä pahimmat mehut irti ja pikkulenkit päälle, jotta mummilassa ei ole ihan adha kamaa. Perillä ei kyllä tuntunut siltä että Pikku-Ymmi olisi tehnyt mitään. Illemmalla käytiin pienellä Lahden keskutakierroksella vähän pentusta taas sosialistamassa.
Ohitukset ovat menneet kohtuu kivasti kun vaan olen itse hereillä. Ymmin huomion saa suht helpolla sanomalla sen nimen. No uutta haastetta ohituksiin on viimepäivinä tuonut nuo Eldan juoksut. Se kun tuppaa piippaamaan kaikille koiraamuistuttaville olennoille ja vaikka saisinkin Pihkan huomion, herpaantuu se heti kun Elda aloittaa kutsuhuudot. Että ei kovin kehuttavaa nää meidän pari viime päiväistä lenkkiä
. Toinen pippaa hihnanpäässä (onneksi kuitenkin kävelee nätisti) ja toinen sitten pöhisee ja ja vetelee innoissaan kenguruloikkia.
Toinen huvittavuus on seurata noita kahta kun Eldalla H-hetket käsillä. Elda tarjoaa takapäätä pihkalle, kulkee pörhistellen, piippaa ja käy välillä tökkimässä Pihkaa kuonolla jalkojen väliin, että nyt hommiin sieltä. Mä olisin niinku valmis. Pentunen ei tajua mistään mitään. Lulee vaan että joo leikitään. Repii Eldaa korvista, kaulasta ja suupielistäja Elda vaan seisoo paikalla pörhistellen ja kestää kaiken kidutuksen. Se kai luulee, että toi kuuluu tähän juttuun, mutta koittaa muistuttaa että mä olisin jo valmis tositoimiinkin. :D Onneksi ei nyt sentään mitään kahdenkerroksen väkeä ole sentään vielä tavattu.
Sunnuntaina mentiin lenkille Lahden satamaan ja pikku veskuun. Liikenteessä oli paljon erirotuisia koiria ja saatiin hyvää treeniä ohituksiin. Melkein kyllä aina se yksi pöhäisy tulee, mutta kattoo heti minuu, että huomasithan sä ton?
Seuraavana päivänä lähdettiin taas reissun päälle. Nyt vuorossa oli Lahti. Lähteissä käytiin hallin kautta, jossa kävin heittelemässä Pikku-Ymmille palloa, jotta saan siitä pahimmat mehut irti ja pikkulenkit päälle, jotta mummilassa ei ole ihan adha kamaa. Perillä ei kyllä tuntunut siltä että Pikku-Ymmi olisi tehnyt mitään. Illemmalla käytiin pienellä Lahden keskutakierroksella vähän pentusta taas sosialistamassa.
Ohitukset ovat menneet kohtuu kivasti kun vaan olen itse hereillä. Ymmin huomion saa suht helpolla sanomalla sen nimen. No uutta haastetta ohituksiin on viimepäivinä tuonut nuo Eldan juoksut. Se kun tuppaa piippaamaan kaikille koiraamuistuttaville olennoille ja vaikka saisinkin Pihkan huomion, herpaantuu se heti kun Elda aloittaa kutsuhuudot. Että ei kovin kehuttavaa nää meidän pari viime päiväistä lenkkiä
. Toinen pippaa hihnanpäässä (onneksi kuitenkin kävelee nätisti) ja toinen sitten pöhisee ja ja vetelee innoissaan kenguruloikkia.
Toinen huvittavuus on seurata noita kahta kun Eldalla H-hetket käsillä. Elda tarjoaa takapäätä pihkalle, kulkee pörhistellen, piippaa ja käy välillä tökkimässä Pihkaa kuonolla jalkojen väliin, että nyt hommiin sieltä. Mä olisin niinku valmis. Pentunen ei tajua mistään mitään. Lulee vaan että joo leikitään. Repii Eldaa korvista, kaulasta ja suupielistäja Elda vaan seisoo paikalla pörhistellen ja kestää kaiken kidutuksen. Se kai luulee, että toi kuuluu tähän juttuun, mutta koittaa muistuttaa että mä olisin jo valmis tositoimiinkin. :D Onneksi ei nyt sentään mitään kahdenkerroksen väkeä ole sentään vielä tavattu.
Sunnuntaina mentiin lenkille Lahden satamaan ja pikku veskuun. Liikenteessä oli paljon erirotuisia koiria ja saatiin hyvää treeniä ohituksiin. Melkein kyllä aina se yksi pöhäisy tulee, mutta kattoo heti minuu, että huomasithan sä ton?
Pikku-Ymmi
Pikku-Ymmi saa varmaan jäädä näyttelyiden osalta odottelemaan parempia aikoja eli syksyä. Meillä ois keväällä muuttoa tiedossa, niin en varmaan ehdi oikein paneutua näyttelyjuttuihin. Kevääksi on muutenkin tiedossa ja suunniteltu kovasti ohjelmaa viikonlopuille ja osa niistä pitäisi viettää myös töissä. Niin ja tekee niin kovasti mieli ajella nuo molemmat nakuksi samalla kertaa niin pääsee vertailemaan kokoja ja rakenteita paremmin. Jos näyttelyt ois ollu kuukauden päästä oisin vielä jaksanu katelaa tota Ymmin turria, mutta pitäisi 2-3 kk jaksaa. Ei taida tulla mitään, läähättääkin niin kovasti sisällä ja rimpula mikä rimpula.
Kommentit
Lähetä kommentti