Luvassa pohdintaa...

Juoksukontakteista siis kyse ja pohdiskelen tässä nyt lähinnä itseäni varten. Voin myöhemmin sitten palata näihin päivityksiini, ja joko nauraa paskasesti typeryydelleni tai käyttää muistiinpanojani hyödyksi  tulevaisuudessa.

Laitan nyt itselleni muistiin pointteja tulevia aikoja varten, jolloin saatan miettiä sitä, mikä sai minut päätymään juoksukontaktien treenaamiseen. Niin ja kun on tullut niin paljon palautetta ja kauhistelua, että olenko nyt ihan varma, mitä olet tekemässä. Vastaus on että en, mutta tahdon haastaa  itseäni ja kokeilla uutta koska:

- Yksinkertaisesti ne on nopeammat kuin On/off! Kenenkään ei kannata tulla väittämään mulle etteivät muka olisi. Ovat jopa käännösissäkin, jos ne on opetettu oikein. Ymmärtääkseni maailman nopein puomi on tehnyt Trkmannin koira ja siis juoksukontaktilla.

- Ne eivät ole epäloogiset koiran kannalta (pysäytys kontakteista on kuitenkin joskus luistettava, koska ei yksinkertaisesti pärjää jos koira joutuu pysähtymään ja sitten kiihdyttämään taas täyteen vauhtiin pysähdyksistä. )

- Koira rakastaa juosta täysiä, ei pysähdellä!

- Pysäytys kontaktit kuormittavat koiran kroppaa paljon enemmän, varsinkin A-este. Tahdon koirasta iloa harrastekentille vuosiksi. Eldan seuratessani A.lla  kun se vetää jarrut pohjaan sen takajalat nousee hetkeksi ilmaan A.n alastulopohjalta ja palautuu takaisin. Tämä on siis virhe, mutta ei se yksin kertaisesti pysty pitämään itseään siellä. Moni voisi tähän sanoa, että onko koiran lihaksisto tarpeeksi hyvä, mutta väitän että se on keskitason paremmalla puolella harrastuskoirista. Onhan se toki etupainotteinen rakenteeltaan, mutta niin on moni muukin koira... Voi kuvitella kuinka omakin kroppa joutuisi koville jos joutuu tekemään äkkinäisiä jarrutuksia. Eldan tulevaisuutta kontaktien osalta pohdin myöhemmin...

- Oma rytmittäminen on helpompaa minulle. Pysäytys kontaktien teko, niiden treenaaminen tai kisoissa käyttäminen on itselleni haastavaa rytmityksen takia, koska kun itsekkin joutuu pysähtymään jos tekee kunnon On/Offin, niin rytmistä on vaikea saada kiinni, kun joutuu itsekkin lähtemään paikaltaan :/

- Paras fiilsi tulee sujuvasta ja nopeasta radasta ja sitähän me halutaan. Pitää haukaa ja kaahata!

- Innosusta ja luottamusta mahdolliseen onnistumiseen olen saanut siitä että olen seurannut muutamaa jotka ovat juoksukontaktien opettamisessa onnistuneet, siis oikeasti onnistunee joten se ei ole mahdotonta.  8Ei siis ole niitä jotka loikkii siellä puomien päissä :D)

- Ja jos tuntuu että hakkaan kuukaudesta toiseen päätäni seinään, niin ainahan oikotie onnen käy pysähdyskontaktienkautta. Ainakin voin sanoa että olen kokeillut, ei meillä ole mitään menetettävää.


Unohtuikohan joku pointti? Lisäilen sitten myöhemmin kun tulee mieleen. Nämä eivät olleet sitten missään tärkeysjärjestyksessä, vaan ajatuksen virtaa.

 Pihka neljättä kertaa treenaamassa juoksukontaktien alkeita, siis opettelee juoksemaan oikein ja täysiä.

Pihka täytti tänään 6 kuukautta. Kiirettähän sen kanssa ei juoksukontakteissa ole, mutta tahdon ruveta jo treenaamaan sitä että juostaan täysiä. Laukkapituus ja vauhti varmasti vielä nousevat, niin on jo joka kerta treeneissä tehnytkin, kun varmuus kasvanut. Treenailla täysiä juoksemista varmaan ainakin kuukauden verran 1-2 kertaa viikossa. Uskon että tämä tuo intoa myös muuten agilityyn Pihkalle entisestään. Tämän kautta tulee myös paljon leikittyä ja uutena opeteltiin jo lelusta luopumista, niin ettei varastelis valmiille palkalle. :) Selkeesti videolla meinas palkka vetää puoleensa, joka sekään ei tietysti huono asia ole, mutta se jopa totteli minuu ja saa vahvistettua sitä että haluu tehdä töitä mun kanssa ja minulle. <3 Päädyin ottamaan juoksut hypyn tai takaakierron kautta koska mielestni liikkuu paremmin ja innokkaammin kuin paikalla "pidättäen".

Tällä hetkellä ei siis ole väliä osuuko kontaktille vai ei, vaan pääasia että juoksisi täysiä. Päädyin siihen että en ota vielä naksutinta mukaan kuvioon, koska en halua naksautella ei osumista. Tarkoituksena olisi kuitenkin samalla opetella itse sitä katsomista että osuuko vai ei. Ensimmäiset kaksi treenikertaa otin lyhyellä ja leveällä lankulla, missä kaksi puomin alastuloosaa vierekkäin. Kolmannella kerralla otin yhdellä kapealla alastuloosalla ja muutaman kahdella peräkkäisellä, niin kuin tänään. Aluksi olen käyttänyt apuna alussa ja lopussa siivekkeitä helpottamaan Pihkaa tajuamaan mistä mennä ja sitten ruvennut häivyttämään niitä pois. jatkossa aijon tehdä ei säädettävän puomin alastuloosuuksilla koska ne ovat maanmyötäisempiä kuin tänään oleva säädettävän puomin alastuloosat. Tarkoituksena on tehdä kohotuksia palikoilla jatkossa.tarkoituksena on vielä mennä mahdollisimman maatamyöden. Toistoina käytän 7-10 kertaa. päädyin siihen etten ainakaan vielä ota agilityä niiden lisäksi, koska tahdon että into säilyy, eikä niin että paras puhti on jo mennyt. Pikku toko pätkät on toimineen juoksutusten jälkeen aika kivasti. :)

Eldan kanssa tekisi myös mieli ruveta treenaamaan noita samaan syssyyn, mutta SM kisat lähestyy, enkä uskalla sekoittaa sen päätä nyt, koska kisakausi alkoi justiinsa. Jos Pihkan kanssa onnistutaan olisi syksy hyvä ajankohta, jolloin voitaisiin pitää taukoa treenaamisen ajan kisaamisesta. Uskon että A.sta olisi helpommin mahdollista saada juoksiA Eldalle kuin puomissa. Pysähdyskontaktit on varmasti Eldalle taottu niin tiukkaan takaraivoon, että voi vaikeaa oppia juoksareita. Oon vielä hetsannu ja käyttäny pysäytyskontakteissa etupalkkoja ja heitettyjäpalkkoja että kestää häiriötä, joten voi olla aika vaikeaa muuttaa opittua. Senkin kanssa pitäisi aloittaa ihan maassa olevasta osuudesta, jotta sen saisi juoksemaan täysi läpi pysähtymättä.

Eldan kanssa käytiin treenailemassa niitä kontakteja seuran epiksissä. Meno tuntui tosi hyvältä. :) Molemmat nautittiin, vaikka piti muistutellakkin vähän siitä puomille pysähtymisestä ja lähdöissä pysymisestä. :) Tavoite olikin oikeastaan että saan sen varastamaan puomilla jotta tilanne olisi mahdollisimman kisan oloinen ja pääsisin palauttamaan sen sinne takaisin. :) Onpa hirveen loogista ;D
Pihkakin kävi taas kisoissa sosialistumassa ja hyviä ohituksia saatiin. Olipahan pentu energiaa täynnä hepuloi hihnassa minkä ehtii ja hyökkäili Eldan kimppuun.  Eilen oli vähän laiskempi päivä niin tänään kostautui ja  Pihka pisteli aamulla nettipiuhankin  poikki, mutta uusi on jo hankittu. ;D

Tässä ois vielä iltajumppaa Pihkan kanssa yhdeltä illalta, kun on unohtunut laittaa.

P.s Mä löysin viimein sopivan kahdenhengen koirahäkin mun autoon. :)





Kommentit

  1. Jos Eldan kanssa aloittelet juosemista niin kannattaa aloittaa matolla. Se on alkuun tarpeeksi erilainen kuin puomi eikä siis muistuta sen suorittamista. Kun saat siinä hyvä osumatarkkuuden siirry lankulle jne. Matto itseasiassa on musta aika hyvä myös pennulle. Tarpeeksi pitkä ja leveä (n. 4m x 50cm), jolloin sen ei oikeasti tarvitse kuin juosta täysillä eikä keskittyä itsessään vielä kapealla lankulla pysymiseen. Meillä itseasiassa se lankkukin oli 50cm leveä, vasta matala puomi oli oikean levynen ja sitä Esteri on painanut mennä täysillä alusta asti. Ja se maton virittäminen on myös itselle aika paljon helpompaa ;) Ja oletko kokkeillut putken kautta juokksemista, tulisiko silloin vielä parempi vauhti?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit