Pikkelssi jo kymmenen viikon ikäinen

Eilenköhän se oli kun aloitettiin treenaamaan sivulletuloa. Otin molemmat puolet heti mukaan, jottei satu mitään vahinkoa toisen puolen liikavahvistuksesta (siis lihasten). Mä sanon että tykkään ja kovasti tuosta pikkuisesta. Nyt on imutus just sitä mitä haluun. Pihka hoksas hetkessä idean. :) Hänestä voisi tulla aika kiva tokokoira. Jaksaa työskennellä vaikka ja kuinka, eikä menetä hermoja jos ei hoksaa heti. Hän on pitkäjänteinen puurtaja ja tarjoaa ja tarjoaa kunnes onnistuu.  <3 oon saanu aika hyvin poistettua alku sähläämisen ja nyt keskittyy kivasti jo alusta alkaen. Mikä vielä plussaa ei ääntele, turhaudu, kiihdy liikaa vaan tekee pieniä pohtimissäpsähtelyjä. :DNami toimii tosi kivasti, lelun kanssa sitten keskittyminen on vaikeampaa, mutta  ei ylitsepääsemättömän vaikeaa sekään.

Olen tässä pohtinut Pihkan tulevaisuutta. Tuo on niin energinen tapaus, ettei pelkkä agility tule sille riittämään. Joku toinenkin laji on saatava kehiin. Kun rokotus puoli saadaan kuntoon värväydytään tokon alkeisiin. En tiedä tuleeko meistä koskaan kokeissa kävijöitä, mutta kyllä tuossa pikkuisessa vähän potenttiaalin poikasta olisi. Riippuu pitkälti pureeko minuun tokokärpänen.

Raunioharrastus on itselläni ollut pienenä haaveena ja toiveena aloittaa. Eldan kanssa jäi menemättä, koska ajattelin että tuskin sille on hirveän palkitsevaa etsiä vieraita ihmisiä kun ne ovat muutenkin sille ilmaa. Agility innostus vei meillä ajan aikalailla, koska hinku oli kehittyä. Pihkasta voisi olla mielestäni hyvinkin raunio etsijäksi, koska se rakastaa kaikkia vieraita ihmisiä ja on hullun rohkea ja utelias, että tuskin pelottaisi raunioilla meno. Saapi nähdä, minne myö ajaudutaan Pikkelssin kanssa. :)

Pikkelssistä on kuoriutunut  draamarinsessa. Toi hullu apina on melkein päivittäin kolmijalkainen linkuttaja, kun se aina kokeilee kaikkea uhkarohkeaa, mihin se ei vielä kykene. Luulot omista kyvyistä on ihan jotain muuta, mitä todellisuudessa ovat. Muutamaan kertaa Pihka on pistänyt sattumuksistaa pienen itkuesityksen pystyyn. Minua sattui! Näetkö! Minua sattui!  Esimerkkinä vaikka kun Pihka paini Eldan kanssa,  koitti hypätä taas niitä sen hirmuloikkia ja tarrata Eldaa kaulasta. Elda väisti ja Pihka pongahti takaisin selälleen maahan. Siitä tuli itkupotkuraivari ja itkua tuhersi Eldalle ja minulle kuinka häntä sattui. Näettekö kuinka minä linkutan. No Eldan kanssa vaan toljotettiin sitä reagoimatta sen enempää. Kun kukaan ei kiinnittänyt sen vollotukseen huomiota, niin äkkiäkös ontuminen lakkasi ja taas oltiin Eldan partakarvoissa kiinni. Mä voin vaan veikata kuinka se pistäis esityksen pystyyn jos olisin mennyt voivotellen sen luokse. Tollanen esittäminen ja huomion kerjääminen on vaan ärsyttävää siitä että jos sitä oikeesti sattuu, niin mistä sen tiedän kun se vollottaa tommosista pikkukolhuistakin. Elda taas on tässäkin suhteessa päinvastanen. Se juoksee vaikka pää kolmatenajalkana, eikä hevillä näytä kivun tunteita. Vaikeita! :D

Tänään lenkillä meitä tuli vastaan vapaana koira. Omistaja ei huomannut meitä ja koira pääsi vähän turhan lähelle. Koira tuli äkäsenä haukkuen, joten oli pakko ottaa pikkuinen syliin. Mä en todellakaan haluu et mun kymmenviikkoisen pennun kimppuun hyökätään. Eldahan pistikin rähinän pystyyn kun vapaana oleva koira tuli haukkuen lähemmäksi. Koira oli aikalailla samaa kokoa kuin Eldakin. Eipä uskaltanutkaan koira tulla liki. Pihka yritti olla taustakuorona sylistä käsin. :D Elda ei muutoin edes hauku vieraille koirille, mutta silloin jos meitä lähestyy vapaana oleva koira, ja hän itse on kiinni, niin sillon Eldan häntä sojottaa entistä enemmän pystyssä kaartuen ja ääntä lähtee. Heti Eldakin rauhoittui kun mies sai koiransa haltuun. Ärsyttävintä on ettei edes pyytänyt anteeksi kömmähdystään. :/

Oon huomannut Eldasta Pihkan tulon jälkeen että se on hieman herkemmällä haukkumisen suhteen. Kotona ei normaalisti reagoi juuri mihinkään ääniin paitsi ovikelloon, mutta nyt on selkeästi valppaampana ja huomaan että lenkeilläkin se tarkkailee että missä Pihka aina on menossa. Huolehtii sitten kuitenkin pikkuisesta. Meikäläinen joutui palauttelemaan Eldaa vähän maanpinnalle sen saamasta itsetunnonkohotuksesta häätäessään koiran pois. Meinas lenkillä ottaa taas keppivaltuuksiaan. Takasin taas siis ruodussa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit