treenailua ja hierontaa
Tänään oli taas niin mageet treenit. <3Oli niin huikeeta! Allan Mattson oli tehnyt meille radan, joka oli mielestäni kovin vaikea. Rata sisälsi ihan kaiken laista. Olin suorastaan kauhuissani koska siellä oli ainakin viisi takaaleikkauksen ohjauspaikkaa, mihin ei voinut tai ollut mitään järkeä tehdä mitään muuta. Eipä olla juurikaan treenattu takaaleikkauksia, kun radoilla niin harvoin joudutaan niitäkäyttämään. Mutta ne meni ihan superisti.<3 Luikerohan pisteli niitä vauhdikkaasti kuin mikäkin konkari ja minä sain kuin sainkin ajoitukset suurinpiirtein kohdilleen.
Toisena super hienoina onnistumisina oli kaksi vaikeaa kepeille vientiä. Eipä oltu koskaan vastaavanlaisia kokeiltu, mutta nehän sujui kuin leikiten. Elda vaan karju että hittooks siinä, kyl mää nää osaan. Molemmat kepeille viennit oli vaikeista takaaleikkauksista tulevia jolloin koiran piti hakea kepit todella itsenäisesti. On se niin fiksu tapaus.
Oon myös niin innoissani siitä että Elda valitsikin puomin putken sijaan, vaikka tarkoitus oli siis putki. Hyvä oikeastaan vaan, koska se on ollut niin putkihakunen, että meikäläinen on ruvennut jättämään vähän turhankin löyhäksi niitä putkiohjauksia. Muistutuksen poikanen minulle. ;)
saatiin vaikealla radalla nollakin aikaiseksi vaikkei nyt ekalla yrittämällä niin kuitenkin. Kontaktit oli hyvät, yhtä ennakointia lukuunottamatta ja lähdössäkin pysyivät ensimmäiset rimat ylhäällä.
Elda pääsi maanantaina ensimmäistä keraa hierojalle. Mie vähän jännitin, että miten mahtaa käydä, saakohan sitä hierottua ollenkaan. Yllättävän sujuvasti toimenpide kuitenkin hoitui ja loppupelissä oli huomattavaa että Elda jopa sitten kuitenkin tykkäsi, vaikkei sitä millään olisi myöntänyt. Päätä se nosti vähän väliä ja ylöskin yritti nousta vähän väliä, kun eihän se noin pitkään malttaisi paikallaan olla. Mitään ihmeempiä jumeja ei löytynyt, joita en tosin odottanutkaan löytyvän. Ihan normaali veikkonen kokoajan on oleillut mutta ajttelin huollattaa että on itselläni on mielenrauha asiasta, jos vaikka sillä jotain olisikin ja peittäisi sen niin hyvin. Aijon vastedeskin ruveta käyttämään sitä hierottavana aina kun rahapussi antaa myöden, jotta vammat myös pysyy poissa. Tavoitteena on saada kuitenkin pitkäaikainen harrastuskaveri. :)
Toisena super hienoina onnistumisina oli kaksi vaikeaa kepeille vientiä. Eipä oltu koskaan vastaavanlaisia kokeiltu, mutta nehän sujui kuin leikiten. Elda vaan karju että hittooks siinä, kyl mää nää osaan. Molemmat kepeille viennit oli vaikeista takaaleikkauksista tulevia jolloin koiran piti hakea kepit todella itsenäisesti. On se niin fiksu tapaus.
Oon myös niin innoissani siitä että Elda valitsikin puomin putken sijaan, vaikka tarkoitus oli siis putki. Hyvä oikeastaan vaan, koska se on ollut niin putkihakunen, että meikäläinen on ruvennut jättämään vähän turhankin löyhäksi niitä putkiohjauksia. Muistutuksen poikanen minulle. ;)
saatiin vaikealla radalla nollakin aikaiseksi vaikkei nyt ekalla yrittämällä niin kuitenkin. Kontaktit oli hyvät, yhtä ennakointia lukuunottamatta ja lähdössäkin pysyivät ensimmäiset rimat ylhäällä.
Elda pääsi maanantaina ensimmäistä keraa hierojalle. Mie vähän jännitin, että miten mahtaa käydä, saakohan sitä hierottua ollenkaan. Yllättävän sujuvasti toimenpide kuitenkin hoitui ja loppupelissä oli huomattavaa että Elda jopa sitten kuitenkin tykkäsi, vaikkei sitä millään olisi myöntänyt. Päätä se nosti vähän väliä ja ylöskin yritti nousta vähän väliä, kun eihän se noin pitkään malttaisi paikallaan olla. Mitään ihmeempiä jumeja ei löytynyt, joita en tosin odottanutkaan löytyvän. Ihan normaali veikkonen kokoajan on oleillut mutta ajttelin huollattaa että on itselläni on mielenrauha asiasta, jos vaikka sillä jotain olisikin ja peittäisi sen niin hyvin. Aijon vastedeskin ruveta käyttämään sitä hierottavana aina kun rahapussi antaa myöden, jotta vammat myös pysyy poissa. Tavoitteena on saada kuitenkin pitkäaikainen harrastuskaveri. :)
Kommentit
Lähetä kommentti