Eikö koiran pitäisi olla kisojen jälkeen väsynyt?

Minusta pitäisi, mutta näimpä ei meillä. Koko eilisen illan kisojen jälkeen voittaja sankarini oli hirmu energistä veikkosta. Se änkes väkisin syliin, toi leluja, pakotti, raapi, puri, örisi, kitisi, pomppi päin, tuli antamaan  väkisin pusuja ja väliin vähän hammastakin, varasti mun paikanki kun huomasi tilaisuutensa siihen tulleen.  Krimmu vois tulla äkkii tänne, ni Elda vois kiusata sitä mielummin tai mä voin ainakin usuttaa sen Krimmun kimppuun mun sijasta. Miten voi olla noin energinen tapaus?. Mä olin ainakin ihan kuitti kaiken ajamisen, lenkittämisen, leikittämisen, jännittämisen, latautumisen ja kisaamisen jälkeen, että aivoissa ei paljoa raksuttanut. Niin ja kroppaakin jomotti, torstainen kahvakuula treeni. ( siis ensimmäinen sitten yli kahteen vuoteen) Ei  siinä kisatessa tuntenut sitä kipua, mutta kotiin päästyä ratin takana istumisen jälkeen  kroppa taas jymähti ja jysähti.. Sen verta päässä vielä  raksutti että piti käydä hakemassa siwasta pussi karkkia. :) Elda sai tyytyä luuhun. En kyllä enää lähteny sitä lenkittämään pissipusikkoa pitemmälle.


Mutta asiaan siis tärkeimpään. Turrimurri teki eilen hienon voitokkaan nollaradan Kotkassa. Meidät nähdään seuraavaksi kolmosissa. Oon niin fiiliksissä! Oli mielestäni vielä vaikein noista meidän nollaradoistamme. Kaikista maukkainta voitosta teki se että jätettiin kakkoseksi bordercollie ja sen MIES ohjaaja. Ne teki siis myös nollan, mutta en tiiä mitä ne kentällä sähläs ku menivät häviimää meille yli kaks sekkaa. :o Mielestäni meidäkään rata ei tuntunut mitenkään hirmu nopeelta, mutta saattoi johua siitä että rata oli melkosta kieputtaista. Meille ei tullut mitään kaarratuksia vaan välistävedotkin meni kyllä niin liki esteitä kuin vain voi olla.Tuomarilta saatiin hirmuisesti kehuja. Pitää kuulemma pitää sama meininki kolmosissakin. Meillä kävi aika hyvä tuuri siinäkin suhteessa että oltiin just harjoteltu putkipuomi erottelua ja välistävetoja. Niitä nimittäin tarvittiin. Kolme voitto rataa kakkosissa antoi hyvää itseluottamusta kolmosia ajatellen. Siellä ne voitot tulevat olemaan kuiteski harvinaista herkkua.

Ekalta radalta tuli hylly, joka mielestäni oli se helpompi rata. Sekin oli ihan sujuvaa menoa, mutta en ehkä valinnut niitä meille parhaimpi ohjauksia sit kuiteskaa. Luulin itseäni tuulen nopeaksi, enkä huomioinut sitä kuinka nopeasti Elda nuo putket sujahtaa. Yksi ylimääränen hyppy putken eestä, minun arviointi virheen piikkiin. Oon silläkin radalla tyytyväinen yleiseen menoon ja meidän hienosti onnistuneeseen takaaleikkaukseen. <3

On se kumma juttu että Elda suorastaan nautti valokeilassa olemisesta ja vieraiden kehuista agikisoista. Ei se nyt ihan syliin hyppinyt, mutta antoi rapsutella.  Annas ku lenkillä joku tulee silittämään niin pakki tai haukku on sen mielestä tilanteeseen se paras vaihtoehto. Lenkki on sitten kai Eldasta tosi turha tilanne tulla lääppimään, ja jos ei taskuistakaan tule namintuoksua niin turha luulo.

                                          Paikan valtaaja, Parhaat paikat on ne missä emäntäkin viihtyy.

Oon kyllä niin kiitollinen asiasta mikä ei todellakaan ole koirille itsestään selvyys. Nimittäin motivoitavuus. Elda on mun ensimmäinen koira ja niin helposti motivoitavissa. Todellinen TYÖKOIRA!

- LELUT: Eldalle sopii kaikki mahdolliset lelut palkkautuvuuteen. Tai ainakaan vastaan ei ole tullut vielä lelua, mistä Elda ei innostuisi. Pallot, frisbeet, vetolelut, vinkulelut, nahkalelut, raadot, pehmolelut, renkaat, kepit... Kaikki kielletyt myös käyvät, jos muuta ei ole lähettyvillä, kuten tyynyt, viltit, housunlahkeet ja hihat. En usko kuitenkaan että se välttämättä leikkisi vieraiden kanssa millätahansa lelulla. Eipä ole toisaalta testattukkaan.

NAMIT: Namilla kuin namilla palkkautuu. Jopa lehden tai ruohonpalasen eteen Elda tekee innolla temppuja ja mutusta ne suihinsa tyytyväisenä.

KEHU: Eldalle kehu on tosi iso juttu. Se tarkoittaa myös sitä ettei se kestä turhanpäiväisistä asioista kehumista vaan kiihtyy ja innostuu hetkessä. Äitini ihmetteli hoitaessaan  Eldaa, miksi se ottaa hepulia ja hyppii innostuu ylettömästi kehuessaan kauniista hihnakävelystä. Sanoin että ei sitä kehuta siitä jos se kävelee kuten sen normaalistikin pitää. Se on oletusarvo että se kävelee nätisti hihnassa. Sitten kielletään kun vedetään, mutta hiljaisuus riittää, koska se itse tietää jo mikä on oikein(Tosin agikisoissa ei välttämättä osaa kävellä hihnassa nätisti.. :D)

On vaan niin upeeta että on koira joka on  aina valmiina työntekoon ja antaa kaikkensa. Ongelmana on ennemmin taito huomata sen väsyminen ja lopettaa hommat oikeaan aikaan. Se voisi noutaa ja uida itsensä varmaan hengiltä. Elda ei tahdo epäonnistua vaan tehdä työt loppuun. On se niin rakas ja niin kamala. Kaikenlisäksi oon saanu vielä super viisaan koira. Joskus kusettaakin viisaudellaan yksinkertaista emäntäänsä. ;)

Ainiin, muthan oli haastettu johonkin kysymysten vastailuun, mutta en löydä niitä enää tuolta Emman blågista, joten vältyin taas. ;)