Kiirettä
Huhu,huh! Syyskuu on ollut omistajan osalta hyvin kiireinen. On ollut uuteen työpaikkaa ja työnkuvaan tutustumista ja sisäänajoa, sisko meni naimisiin ja minä oli kaasona, joten järjesteltävää senkin osalta. Näiden lisäksi vielä muutettiin kimpsut ja kampsut uuteen osoitteeseen. Kerrostaloelämä vaihtui rivitaloelämään. Uusi koti siis edelleen melko pommin jäljiltä.
Koirien kanssa ei olla kisattu, sillä viikonloput olen ollut kiinni töissä tai häähumussa. :) Treenaaminenkin on ollut epäsäännöllisen säännöllistä. No mutta jos nyt taas päästäisiin pikku hiljaa ihan normaaliin arkeen kiinni. :)
Pihkan kanssa oli tarkoitus mennä loppukesästä paimentamaan, mutta lampaat sairastuivat ja paimennus sitä myöten peruuntui. :( Pihkan oli myös tarkoitus käydä näyttelyissä AVO-luokassa vähän pyörähtämässä. Hän kuitenkin päätti muuttolaatikoiden seasta pongata jauhopussin. Pihka oli perjantaina töistä kotiin tullessani yltäpäältä jauhoklimpeissä ja luultavasti myös syönyt aika tavalla sitä myös kitusiinsa. Seuraava yö menikin sitten tunnin välein Pihkaa ulkona käyttäessä ja ripuli lensi kaaressa. Koira oli kuitenkin koko ajan energinen oma itsensä. Seuraavana päivänä lähdin muutaman tunnin yöunilla viettämään siskon polttareita, mutta hoitopaikasta tuli viestiä päivällä, että Pihkan vatsa oli rauhoittunut viimein. Turkkiahan minulla ei olluti aikaa missään vaiheessa käydä läpi ja sen mitä yritin vedellä liuottaa perjantaina oli jauhoklimpit aika tiukassa. No päädyttiin jättämään näyttelyt väliin kun esittäjäkin halusi aamulla kääntää mielummin kylkeä muutaman huonon yön jälkeen.
Pihkahan pääsi sitten heti trimmiin. Ihana Silakka liukas luikku on tullut takaisin. Sillä on taas tuplasti enemmän energiaa ja pahan teossa aina kun silmä välttää. :D Pikku riiviö ja kiusan kappale. Ei se mikään flegmaattinen siinä turkissakaan ollut, mutta en tiedä oliko fiksuin veto vetää turkki matalaks tässä muuttohumun keskellä. :D
Pihka oli sitä mieltä, että trimmi ois ollu jo valmis tässä kohtaa.
Pikku pahantekijä yllätetty sängyltä omissa leikeissään. :D
Elda taasen vietti pitkät pätkät tötteröpääelämää. Onneksi se ottaa niin lunkisti sen kanssa. Pihkalle kun kokeilin kauluria se oli kuin pieni pyörremyrsky sen kanssa. Onneks siis se ei ole sitä tarvinnut. Sen elämästä ei tulisi yhtään mitään se päässään. Eldalla tosiaan ärtyi sen rinnassa ollut rasvapatti. Rasvapatti on ollut sillä rinnassa jo muutaman vuoden. Patti kuitenkin turposi ja keräsi nestettä. Elda tietysti olisi ollut kokoajan nuolemassa ja repimässä pattia. Käytiin hakemassa antibiotit ja se rauhoittui, tyhjeni ja oikeastaan hävisi kokonaan. :O Nyt siinä on kohta missä ei kasva karva, mutta patti on pois. Tötteröähän jouduttiin pitämään aika pitkään kun Elda on niin kova nuolemaan ja vielä pieni muuttostressi voisi sillä pahentaa vaan sitä nuolemiskierrettä. Nyt kuitenkin patti ja ämpäri ovat historiaa ja Eldakin voi elää normaalisti.
Treenirintamalla Pihkan kanssa ollaan saatu hoidettua ratatreeneissä saamamme läksyt. Ollaan tehty putki-puomierottelua sillä variaatiolla, että 80% toistoista on putkiin. Pihkalla kun ei ole mikään ongelma löytää sinne puomille. Puomi siis on kaikkein paras este.. Eldalla homma menisi vastaavassa treenissä toisinpäin. Sillä kun putket taas vetää ja puomi ei niinkään. Kivasti kyllä Pihka hoksasi käskyerottelua, vaikka aluksi mielellään olisi puomin jälkeen tarjonnut sitä uudestaan. :D Puomilla oltiin saatu myös läksyksi opetella puomin alastulolla poispäin käännöstä niin, että jään alastulolla lähettämälleni puolelle. Puomin leijeröintiä poispänkäännöksestä niin , että Pihka suorittaa puomin toisella puolella olevat esteet ja minä juoksen puomin toista puolta. Kivasti rupesi toimimaan. Ensin otettiin helpommalla eli putki oli puomin jälkeinen este joka syötti vielä paremmin seuraavalle esteelle. Sitten kokeilin vaikeammalla eli renkalla. Hyvin Pihka lähti. Eldan kanssahan vastaavanlainen ei toimi. Se kun ei irtoa sivusuunnassa niin hyvin ja jää jotenkin pysäytyskontakteilla poispäinkäännöksessä käteen kiinni.
Eldan kanssa aloitettiin juoksuA- treeni. Tässä kun tätä kisataukoa tuli niin ajattelin, että nyt oli hyvä sauma. Vain kuusi treeniä ja A näyttäisi olevan suhtkoht valmis. Toki ei olla vielä jyrkkiä käännöksiä tehty, mutta haluan vielä rutiinia enemmän perus A:n suoritukseen, jotta fokus on edessä. Alkuun siis boksilla. Neljännellä treenikerralla jolloin siirryimme täyskorkeaan A-esteeseen nappasin treenin puolivälissä boksin pois, eikä sen kummempia häivytyksiä. Varmasti vielä tulee epäselvyyksiä ja Elda rupeaa hakemaan on/offia, mutta kunhan vielä saa toistoja niin kyllä se rutiini tulee. Osumisessa kun ei ongelmaa tuntunut olevan. Eldalla osuu laukka aika luontaisesti kohdilleen ja se ylittää harjan hyvin, joten siksi uskalsin lähteä kokeilemaan sen kanssa tätä. Ainut m ikä ehkä vähän jännittää on, että kuinka paljon A:n juokseminen vaikuttaa puomiin. Treenissä ei ollut ongelmaa, mutta kisatilanne on aina kisatilanne. Pitää vaan nyt olla tarkka sen puomin kanssa ja tehdä selkeät kunnon pysäytykset. Tänään olisi tarkoitus mennä testaamaan suorituksia epiksiin.
Koirien kanssa ei olla kisattu, sillä viikonloput olen ollut kiinni töissä tai häähumussa. :) Treenaaminenkin on ollut epäsäännöllisen säännöllistä. No mutta jos nyt taas päästäisiin pikku hiljaa ihan normaaliin arkeen kiinni. :)
Pihkahan pääsi sitten heti trimmiin. Ihana Silakka liukas luikku on tullut takaisin. Sillä on taas tuplasti enemmän energiaa ja pahan teossa aina kun silmä välttää. :D Pikku riiviö ja kiusan kappale. Ei se mikään flegmaattinen siinä turkissakaan ollut, mutta en tiedä oliko fiksuin veto vetää turkki matalaks tässä muuttohumun keskellä. :D
Elda taasen vietti pitkät pätkät tötteröpääelämää. Onneksi se ottaa niin lunkisti sen kanssa. Pihkalle kun kokeilin kauluria se oli kuin pieni pyörremyrsky sen kanssa. Onneks siis se ei ole sitä tarvinnut. Sen elämästä ei tulisi yhtään mitään se päässään. Eldalla tosiaan ärtyi sen rinnassa ollut rasvapatti. Rasvapatti on ollut sillä rinnassa jo muutaman vuoden. Patti kuitenkin turposi ja keräsi nestettä. Elda tietysti olisi ollut kokoajan nuolemassa ja repimässä pattia. Käytiin hakemassa antibiotit ja se rauhoittui, tyhjeni ja oikeastaan hävisi kokonaan. :O Nyt siinä on kohta missä ei kasva karva, mutta patti on pois. Tötteröähän jouduttiin pitämään aika pitkään kun Elda on niin kova nuolemaan ja vielä pieni muuttostressi voisi sillä pahentaa vaan sitä nuolemiskierrettä. Nyt kuitenkin patti ja ämpäri ovat historiaa ja Eldakin voi elää normaalisti.
Treenirintamalla Pihkan kanssa ollaan saatu hoidettua ratatreeneissä saamamme läksyt. Ollaan tehty putki-puomierottelua sillä variaatiolla, että 80% toistoista on putkiin. Pihkalla kun ei ole mikään ongelma löytää sinne puomille. Puomi siis on kaikkein paras este.. Eldalla homma menisi vastaavassa treenissä toisinpäin. Sillä kun putket taas vetää ja puomi ei niinkään. Kivasti kyllä Pihka hoksasi käskyerottelua, vaikka aluksi mielellään olisi puomin jälkeen tarjonnut sitä uudestaan. :D Puomilla oltiin saatu myös läksyksi opetella puomin alastulolla poispäin käännöstä niin, että jään alastulolla lähettämälleni puolelle. Puomin leijeröintiä poispänkäännöksestä niin , että Pihka suorittaa puomin toisella puolella olevat esteet ja minä juoksen puomin toista puolta. Kivasti rupesi toimimaan. Ensin otettiin helpommalla eli putki oli puomin jälkeinen este joka syötti vielä paremmin seuraavalle esteelle. Sitten kokeilin vaikeammalla eli renkalla. Hyvin Pihka lähti. Eldan kanssahan vastaavanlainen ei toimi. Se kun ei irtoa sivusuunnassa niin hyvin ja jää jotenkin pysäytyskontakteilla poispäinkäännöksessä käteen kiinni.
Kommentit
Lähetä kommentti