Nadadorpäivillä Kuralan kartanolla
Olin koirinen 5-6.9 viettämässä kennelpäiviä mukavassa seurassa ja hyvässä opissa. Lauantaina meitä koulutti Sanna Lehtonen agilityssä ja illasta kävin Pihkan kanssa tustumassa vielä RallyTokoon Pia Heikkisen opeissa.
Ensin voin antaa taas koirilleni isot pointsit siitä kuinka hyvin ne tuli toimeen vieraiden kämppiskoirien kanssa. Me kun ei olla juuri oikein oltu yhteismajoituksessa samassa huoneessa muiden koirien kanssa. Kämppäkavereinamme oli Janina jolla oli Eldan veli Oiva ja puoli vuotias pentu Ainu. Eldakaan ei ole Oivaa nähnyt sitten vuoden iän jälkeen. Käytiin ensin yhdessä kävelemässä pellolla koirien kanssa jotta saavat tutustua neutraalissa tilassa. Hommahan ei olisi voinut paremmin mennä. Pihka fanitti Oivaa ihan täysillä. Ihana "ISO ELDA". Nillä oli Oivan kanssa ihan kunnon leikitkin menossa ja ei ihme kun Oivalla oli samallainen kauhomistekniikka kuin Eldallakin leikeissä. :D Elda ei ihan tosin innostunut veljensä leikkiinkutsuista vaan näytti kaapin paikan veljelleen pienellä huulen nostolla. Yö sujui oikein kivasti kämppiskavereiden kanssa. Koiratkin rauhoittuivat hyvin kun olivat aika väsyneitä pitkän päivän jälkeen.
Pihkan kanssa lauantaina Sannan opissa ensimmäisellä kierroksella mentiin oikein kivasti, mutta toisella kierroksella homma tyssääntyi kun Pihka reagoi vereen ja sen huomio kiinnittyi tutkimaan OUTOA verta. Yhdellä aikaisemmalla koiralla joka meni odottelumme välissä oli leikattu kynnet liian lyhyiksi. Kynnet olivat sitten auenneet treenatessa ja verta oli tiputellut pitkin. Minä en tapahtumaa ollut huomannut edes kun olin sillävälin lämmittelemässä. Olin todella ihmeissäni mikä Pihkalle oikein tuli, sillä ikinä koira ei ole käyttäytynyt treenatessa vastaavasti. Hän kai luuli joutuvansa teurastettavaksi. :D Toinen sessio jäi sitten kokonaan tekemättä kun Pihkan vire oli tipotiessä pelottavan veren vuoksi.
Hyvää mietittävää jäi kuitenkin varsinkin sen suhteen, että en saisi heti lopettaa kun tulee virhe. Helposti saatan vahvistaa sillä ei toivottuaa toimintaa kun palkkaan virheen jälkeen kuitenkin koiran ja toisaalta itseltä menee pasmat sekaisin. Yksi syy siihen, etten pysty kisoissakaan luoviin ratkaisuihin, sillä en treeneissäkään ole tottunut jatkamaan rataa virheen jälkeen vaan jäädyn ja pasmat menee sekaisin. Tämä toisaalta lisää Pihkalle epävarmuutta kun itsekin menen epävarmaksi. Eldahan nyt on tottunut mun tötöilyyni ,joten se nyt sen kestää, mutta ohjeeksi erityisesti Pihkan kanssa sitä, että aina treenatessa on joku kiintoeste jonne ohjaan jokatapauksessa virheen jälkeen ja palkkaan asta sen jälkeen. Tästä on myös apua mnulle siinä, että pystyisin virheenkin jälkeen jatkamaan rataa sujuvasti.
Elda veti oikein mukavasti, eikä sen kanssa nyt tullut oikein mitään erityisempää uutta kuin, että vahvistusta sille, että hitsit se on jo varma ja osaa vaikka mitä. :) Olihan se tietysti mukava kuulla toisen suusta, että ollaan paras maksivesikoirakoirakko ja meillä on oikeasti mahdollisuus pärjätä ja laittaa bortsuille kampoihin. Ei sen puoleen kyllä mä Eldaa oon itsekkin pitänyt rotunsa parhaana jos nopeudessa parhaus mitataan. Nollaprosenteissa ei ehkä kuitenkaan. :D Tosin en keskity varsinaisesti rodunväliseen kilpailuun parhaudesta, sillä ei agilityssä kilpaile rodut vaan koirat. Itseluottamusta kuitenkin saatiin ja siihen, että oikeasti kyllä meillä saa tavoitteita Eldankin kanssa olla ja mahdollisuudet niitä tavoitteita tavoitella.. Elda on paras <3
Rally Tokossa Pihka oli todella pätevä. Ei olla tokoiltu yli puoleen vuoteen ja koira veti ihan älyttömän mageesti. Vire oli todella hyvä. Keskittyi satasella ja teki hommat hyvällä sykkeellä. Ja vitsi mitä seuruuta se kyllä esitti. Ainut, että oikealla puolella touhuaminen oli vähän hakusessa. :D RallyToko voisi olla kyllä meidän juttu, mutta vaatisi hieman minulta perehtymistä kyltteihin. Oli nimittäin vähän vaikeuksia ymmärtää niitä. Liikkeitä olisi kuitenkin helppo opetella vaikka ihan kotikeittiössä. Pihka tykkäsi ainakin todella paljon kun vaan aika riittäisi kaikkeen.
Sunnuntaina meitä koulutti Ville Pirisjoki. Tykkäsin kovasti hänen tyylistää tehdä agilityä. Turha tehdä hommia vaikeasti kun voi tehdä paljon yksinkertaisemminkin. Muutenkin oli vaihteeksi hyvä saada miniohjaajalta ohjeita erityisesti Pihkan kanssa tekemiseen, kun yleensä ollaan oltu aina maksiohjaajilla. Rohkeutta vaan itselle, että uskallan hyödyntää Villen rohkeaa ohjaustyyliä, joka todellakin toimi. Vitsit tuli niin mageet fiilikset hänen koulutuksestaan. Eldan kanssahan me sitten rykästiin koko rata Nollana läpi heti ensimmäisellä yrittämällä ja vedettiin Ville sanattomaksi. :D Ihan huippufiiliksellä mentiin kyllä. Sitten kokeiltiin Eldan kanssa eri ohjauksia muutamiin kohtiin ja monet jutut toimi kyllä todella hyvin Eldalla kun se lukee niin täydellisesti mun kroppaa. :) Noilla ohjauksilla lähtee kyllä aikaa pois hurjasti. Pitää vaan vähän treenailla vastaavia kuvioita, että uskallan niitä rohkeasti käyttää.
Ensin voin antaa taas koirilleni isot pointsit siitä kuinka hyvin ne tuli toimeen vieraiden kämppiskoirien kanssa. Me kun ei olla juuri oikein oltu yhteismajoituksessa samassa huoneessa muiden koirien kanssa. Kämppäkavereinamme oli Janina jolla oli Eldan veli Oiva ja puoli vuotias pentu Ainu. Eldakaan ei ole Oivaa nähnyt sitten vuoden iän jälkeen. Käytiin ensin yhdessä kävelemässä pellolla koirien kanssa jotta saavat tutustua neutraalissa tilassa. Hommahan ei olisi voinut paremmin mennä. Pihka fanitti Oivaa ihan täysillä. Ihana "ISO ELDA". Nillä oli Oivan kanssa ihan kunnon leikitkin menossa ja ei ihme kun Oivalla oli samallainen kauhomistekniikka kuin Eldallakin leikeissä. :D Elda ei ihan tosin innostunut veljensä leikkiinkutsuista vaan näytti kaapin paikan veljelleen pienellä huulen nostolla. Yö sujui oikein kivasti kämppiskavereiden kanssa. Koiratkin rauhoittuivat hyvin kun olivat aika väsyneitä pitkän päivän jälkeen.
Pihkan kanssa lauantaina Sannan opissa ensimmäisellä kierroksella mentiin oikein kivasti, mutta toisella kierroksella homma tyssääntyi kun Pihka reagoi vereen ja sen huomio kiinnittyi tutkimaan OUTOA verta. Yhdellä aikaisemmalla koiralla joka meni odottelumme välissä oli leikattu kynnet liian lyhyiksi. Kynnet olivat sitten auenneet treenatessa ja verta oli tiputellut pitkin. Minä en tapahtumaa ollut huomannut edes kun olin sillävälin lämmittelemässä. Olin todella ihmeissäni mikä Pihkalle oikein tuli, sillä ikinä koira ei ole käyttäytynyt treenatessa vastaavasti. Hän kai luuli joutuvansa teurastettavaksi. :D Toinen sessio jäi sitten kokonaan tekemättä kun Pihkan vire oli tipotiessä pelottavan veren vuoksi.
Hyvää mietittävää jäi kuitenkin varsinkin sen suhteen, että en saisi heti lopettaa kun tulee virhe. Helposti saatan vahvistaa sillä ei toivottuaa toimintaa kun palkkaan virheen jälkeen kuitenkin koiran ja toisaalta itseltä menee pasmat sekaisin. Yksi syy siihen, etten pysty kisoissakaan luoviin ratkaisuihin, sillä en treeneissäkään ole tottunut jatkamaan rataa virheen jälkeen vaan jäädyn ja pasmat menee sekaisin. Tämä toisaalta lisää Pihkalle epävarmuutta kun itsekin menen epävarmaksi. Eldahan nyt on tottunut mun tötöilyyni ,joten se nyt sen kestää, mutta ohjeeksi erityisesti Pihkan kanssa sitä, että aina treenatessa on joku kiintoeste jonne ohjaan jokatapauksessa virheen jälkeen ja palkkaan asta sen jälkeen. Tästä on myös apua mnulle siinä, että pystyisin virheenkin jälkeen jatkamaan rataa sujuvasti.
Rally Tokossa Pihka oli todella pätevä. Ei olla tokoiltu yli puoleen vuoteen ja koira veti ihan älyttömän mageesti. Vire oli todella hyvä. Keskittyi satasella ja teki hommat hyvällä sykkeellä. Ja vitsi mitä seuruuta se kyllä esitti. Ainut, että oikealla puolella touhuaminen oli vähän hakusessa. :D RallyToko voisi olla kyllä meidän juttu, mutta vaatisi hieman minulta perehtymistä kyltteihin. Oli nimittäin vähän vaikeuksia ymmärtää niitä. Liikkeitä olisi kuitenkin helppo opetella vaikka ihan kotikeittiössä. Pihka tykkäsi ainakin todella paljon kun vaan aika riittäisi kaikkeen.
Kommentit
Lähetä kommentti