Pihkalle ensimmäiset nollat kolmosissa

Lauantailla oltiin HAU:lla  kisaamassa molempien kanssa kolme rataa. Taas melkoista säätöä kahden radan välillä ja vahtimista milloin kenetkin siirrän lähtöjärjestyksessä viimeiseksi. Elda sikaili täysin agiradan ja tuli puomilta läpi josta 5. Sitten minä tötöilin ja vaihdoin valssin lennossa sokkariksi kohdassa missä ei ainakaan maksin kanssa ollut mitään järkeä moisella ohjaukselle. Siitä rima alas. Heti perään siitä Pihkan kanssa ulkona hyppärillä tehtiin mukava nolla. Pientä epätietoisuutta yhdessä kohtaa, mutta fiilis oli hyvä ja Pihka teki tosi mageet itsenäisesti kaukaa haetut kepit ja kesti hienosti sivunetäisyyden oton.

 Seuraavaksi radat toisinpäin. Sisällä Pihkan kanssa mokasin puomin jälkeisen ohjauksen. Olisi piänyt tehdä takaaleikkaus takaakierron jälkiselle esteelle, mutta ängin sokkarin, vaikka kiirettä piti. :D No ohi esteestä. Sitten Pihka vapautti itsensä keinulta, jonka sitten uusimme. Eldan kanssa sössittiin hyppäri lähtemällä epähuomiossa ennen pillin vihellystä. No onneksi kolmanneksi viimeinen este tipahti, niin ei harmita hylly. Vikat radat olivat eriradat molemmilla. Eldan kanssa tehtiin perusnolla, tosin taas tuli aika läpi puomilla, vaikka meikäläisellä äänivoluumit oli kaakossa. :/

Pihkan kanssa tehtiin ulkona agiradalla Nolla jolla oltiin kolmansia. Puomi putkierottelussa ei ollut mitään hankaluuksi kun kerta mentiin puomille. Edessä oli kaksikin hämyestettä este ja putken pää, mutta piti kääntyä aikaisempaan putkenpäähän. Otin reilusti sivuetäisyyttä ja jättäydyin aika tavalla. Pihka oli kyllä lukinnut edessä olleen hämyesteen, mutta hän päättikin kuunnella ja saatiin kaarteen kautta Pihka oikealle esteelle. JEEE! Tää oli aika iso työvoitto. Pikkelssi kuunteli sittenkin. Keinu oli todella hidas tällä radalla, mutta tarkoituksella himmasin vähän vauhtia, sillä keinulta mentiin kohtisuoraa avokulmaan kepeille, joka on muuten Eldan vaikein keppikulma. En ollut siis varma onnistuuko Pihkakaan, mutta Pihkahan hoiti homman hienosti. Rata oli oikeasti melko tekninen ja me suoriuduttiin siitä kohtuu hyvin. Yhteinen sävelhän rupeaa löytymään Pikkelssin kanssa ja mä sain oikean treenifiiliksen sen kanssa kisatilanteeseen. Muistin siis kehua sitä aina sopivan paikan tullen ja homma pysyi rentona.

Sunnuntaina käytiin tsaulla molempien kanssa kaksi rataa. Ajattelin, että testataan Pihkan kanssa niitä Tsaukkilan keppejä jos ne tauon jälkeen taas sujuisi. Muuten meno oli kerrassaan hyvän tuntuista aina kepeille saakka. Molemmilla radoilla taas kummallisesti kepeiltä ulos. :( Elda taas lähti ensimmäiseltä radalta heti puomin jälkeen radalta ulos kun ei osannut pysähtyä edes uusinta kerralla. Toisella radalla joka onneksi oli hyppäri tehtiin sulavasti sujuvaa Nolla yli 5m/s etenemällä. :) Ainut rata mikä tuli videolle oli Pihkan Tsaun agirata.


Kommentit

  1. Moikka,
    Eksyin tässä espanjanvesikoirista ja agilitystä lueskellessani, tulevana pennun omistajana blogiisi, ja huomasin että toisen koirasi säkä on 45cm, eli kisaatteko siis maxi-luokassa? Itse haluaisin ottaa urospennun, ja olen miettinyt että miten perrot mahtaa isomassa luokassa pärjätä, kun urokset usein on sen verran suurempikokoisia että joutuu sinne kisaamaan. Esteet on kuitenkin koiraan nähden melko korkeita. :)

    t. Enni

    VastaaPoista
  2. Joo toisen koirani kanssa kisaamme maksi luokassa. Perus BC:lle pistää hyvin kampoihin, mutta jäädään jonkinverran kuitenkin ihan niille Suomen huipputason BC:lle. Itselläni tosiaan pieni maksi, joka tosin hyppää hyvin. Kannattaa hakea mielummin kevytrakenteista urosta, jolloin korkeat hypytkään eivät ole niin kovia kuin raskasrakenteisille. Kiinnittäisin erityistä huomiota suvun terveyeen lonkkien, kyynärien (ja selän osalta mikäli on kuvattu) sillä terve kroppa agilityssä on tärkeä oli sitten medi tai maksi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit