Elda PM-kisoissa Nollakoirana ja synttärit


Lauantaina olin molempien kanssa kisaamassa Raumalla. Eldan kanssa tuplanolla oli lähellä, mutta sössin meidän hienon hyppärin todella helpossa kohtaa. Yksi nolla siis Eldalle kakkossijalla. Pihkan kanssa ensimmäinen rata oli aivan kamala. Alku meni hyvin ja puomiinkin osui, mutta kun sössin ajotuksessa vähän puomin jälkeisen niiston ja Pihka kielsi sen, niin Pihka pehmeänä koirana meni loppuradan aivan puolitehoilla korvat kadoksissa. Haastavaa on kyllä tuo ohjaajapehmeys kun en saisi tehdä yhtään virhettä,sillä Pihkalla tipahtaa heti viretaso. Kovin epävarma se vielä on ja minun pitäisi muistaa kehua ja kannustaa sitä myös niissä kisatilanteissa, mutta kun se tuntuu olevan minulle taas aika vaikeaa kun olen niin keskittynyt. Oman tekemistä Pihkan kanssa kisatilanteissa tulisi työstää. Toisaalta pitäisi olla hyväntuulinen, rento ja antaa ohjeet paljon aikaisemmin kuin Eldalle. Välillä tuntuu, että paineista tietentahtoen Pihkaa. Se kun ei haluaisi tulla ihan lähelle ohjattavaksi   heti himmaa liikaakin vauhti haltuunottotilanteissa. On ne niin erilaisia. Kaksi seuraavaa rataa meni kohtuullisesti, vaikka yhdet väärät esteet rataan mahtuivatkin, mutta helpotus minulle kun meininki oli ihan erilainen kuin ensimmäisellä. Mä luulen, että Pihkalla kestää kauan tuo kypsyminen henkisesti. Sitä röyhkeyttä mitä Eldalla löytyy kaipaisin Pihkallekin sinne radalle. Onneksi on aikaa Pihkan kanssa kypsyä. Eldakin tuntuu nyt ihan parhaimmalta mitä ikinä.

Elda tänää 5-vuotta! Koira kyllä parhaassa iässä kaikin puolin. Minun ensimmäinen koirani ja todella erityinen sellainen. Siitä on kehkeytynyt näiden vuosien saatossa huippu harrastuskaveri, mutta se on nykyään kuin ihmisen mieli myös arjessa. Tosikko se edelleen on, mutta onneksi sillä on pitkä pinna. :D Ikä tekee paljon ja olen kuullut, että vesikoirat ovat agilityssä parhaimmillaan 5-6 vuotiaina. Meillä siis Eldan kanssa parhaat vuodet vielä edessä päin. :)

Sunnuntaina käytiin aamusta vetäsemässä Eldan kanssa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa joukkuekilpailurata Nollakoiran virassa. Hieno fiilis, eikä meidän kyllä tarvi ainakaan yhtään hävetä vetojamme. Ensimmäinen kerta ei tullut videoitua, mutta näkyi livestreamillä. Eka veto tuntui ihan hyvälle, mutta rima tipahti ennen keppejä. Saatiin vielä tehdä toiseen kertaan kun aikataulu oli etuajassa. Otin muutamat kohdat vähän eri ohjauksilla. Tuomari antoi neuvoksi nauttia ja hymyillä. Hän uskoi, että pystymme vielä nopeampaan suoritukseen, vaikka ei siinä ensimmäiselläkään kauheasti mitään korjattavaa jäänyt. Toisella kerralla sekuntti lähti ajasta ja mitä muiden kisaajien aikoja hieman seurasin aika oli kerrassaan kilpailukykyinen. Jes! Hieno fiilis ja me kyllä nautittiin Eldan kanssa ja tunsin itsekin kuinka oma tekeminen oli rennompaa a rytmitys sujui kuin leikki. Alla toinen vetomme. Rata oli mielestäni todella helppo, mutta huomasi itse kilpailuissa kuinka paljon paine tuo helpollekin radalle kokeneille kisaajille virheitä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit