Siirry pääsisältöön

Oltiin finaalissa!

En ole vielä ehtinyt palata Maajoukkuekarsintatunnelmiin kun tohinaa ollut muutoin. Reissu oli huippu ja me oltiin finaalissa. :) Monta asiaa jäi hampaankoloonkin, mutta kaiken kaikkiaan tehtiin mun ja Eldan parasta agilityä, vaikka niitä pikku virheitä mahtuikin matkaan. Neljä hyvää rataa ja yksi floppi. Mikään rata ei ollut ylitsepääsemätön ja tekeminen Eldan kanssa tuntui kerrassaan todella hyvältä. Paljon opittiin ja nyt ollaan yhtä kokemusta rikkaampia. Hienoa kun saatiin käydä koko rumpa läpi, niin näki alusta loppuun karsintasysteemin. Oli kyllä vielä siistimmät kuin SM-kisat ja voin sanoa että kyllä jännitti varsinkin ensimmäisenä päivänä.

Ensimmäinen ratamme oli ihan huippu hyvän tuntusta menoa, mutta harmillisesti Elda tiputti loppusuoralla okserin takajaloillaan. Harmitti kyllä todella paljon, mutta ylipäätään okserit näyttelivät aika isoa roolia makseissa karsintaradoilla. Toisella radalla joka oli yömyöhään vetästiin Nollaja lunastettiin jatkopaikka finaaleissa. Sinäänsä tehtiin nolla oikeastaan väärällä radalla koska oltaisiin ensimmäisellä radalla saatu noin 35 pistettä ja tällä jälkimmäisellä saatiin hieman alle 13 pistettä. Hyppärillä aika kärkeen oli siis pienempi. Yleensä hyppärit  ovat meille takkusempia kuin agiradat, mutta nyt tuntui, että homma meni toisinpäin. Agirata oli ihan ok ja oli suuri työvoitto, että saatiin onnistumaan putkipuomierottelu, mutta ihan sama kipinä kuin hyppyradalla meistä ei ollut kummallakaan.

Finaaliin lähdettiin siis sijalta 40. Kolmas rata oli todella hyvää menoa kunnes puomilla plokkasin hämymuurin ja jotenkin otin turhaan ohjauksen vastakädelle ja pysähdyin ja koitin lähettää Eldaa kepeille, joka ei ollut vielä noteerannut keppejä ja kummastui pysähdyksestäni ja veti muutaman kerran itsensäympäri ja kepeille virhe. Päätettiin lähteä siitä suoraan maaliin kun nollilla oli tässä vaiheessa enää merkitystä. Jäi vähän kaivelemaan kun loppu olisi ollut helppo pätkä. Typerä virhe.

Seuraava rata menikin täysin mun huonon keskittymisen piikkiin. Edellinen rata harmitti edelleen ja jotenkin jäädyin ihan perustilanteessa enkä ohjannut niinkuin olin suunnitellut. Itsellä ehkä painoi se, että edellisellä radalla olisi pitänyt tehdä se nolla mikäli mielisi kympin joukkoon. Sen ainakin opin noista kisoista, että pitää pystyä nollaamaan edelliset suoritukset ja aloittaa jokainen rata puhtaalta pöydältä. Jotenkin itselle oli se uuttaa, että koko viiden radan homma oli osa kokonaisuutta, mutta silti pitää pystyä keskittymään aina juuri yhteen rataan kerralla.

Viimeinen rata oli myös todella hyvä. Mentiin aika riskillä ja puomilta alastulolta 5 vp. Satiin siis yksi nolla, kaksi vitosta ja kaksi hyllyä. Kolmella hyvällä nollalla olisi ollut mahdollisuudet päästä PM-kisoihin eli kympin sakkiin. Ei siis mikään mahdottomuus Eldan kanssa. Tämän hetken nollaprosentti taso ihan yleisestikään ei riitä, mutta hyvää tavoiteltavaa tuleviin vuosiin. Elda oli iha huippu kisakavesi. <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Espanjanvesikoiran hankinta

Pihka on astutettu!

Rico kävi hurmaamassa Espanjanlaisilla kiehkuroillaan meidän Pihkan. <3 Kukapa voisi vastustaa Ricoa, sillä minäkin olen aivan Ricon lumoissa. :) Harvoin tapaa noin tasapainoista perrourosta. Rico oli meillä lähes viikon verran ja oli heti todella rennosti meillä kotona arjessa. Kaikki vieraat toivotettiin avosylin vastaan ja illalla se nautti sohvakainaloisena.

Rico ei turhia hötkyillyt, vaikka Pihka tyrkyttikin itseään kovasti jo muutaman päivän. Rico viileästi kävi tsekkaamassa Pihkan takamuksen ja totesi, ettei vielä ole tärppipäivät. Maltas likka nyt odottaa. Todella cool äijä! :) Sitten kun oikea aika koitti homma hoidettiin tyylillä pakettiin.

Kristiankin totesi kotona, että onhan toi äijä älyttömän helppo noihin meidän narttuihin verrattuna. Noilla nartuilla kun aina metkut mielessä ja Rico selkeesti ajattelee suoraviivaisemmin. Propsit myös Ricon omistajalle hyvästä kasvatuksesta. Rico oli äärimmäisen hyvätapainen. Taisi olla niin minusta kuin Pihkastakin todella nappival…

Agilityn SM-kisat

Agilityn suomenmestaruuskilpailut on takana. Hieno tapahtuma ja upea tunnelma. Tunteita sai kokea taas laidasta laitaan; onnistumisia ja myös karvaita epäonnistumisia.



Oli huikeaa kun pääsin osallistumaan kilpailuihin kummankin koiran kanssa. Molempien kanssa oltiin yksilöissä ja Pihkan kanssa kisattiin myös lauantaina joukkueessa. Elda kanssa päätin ettemme joukkueeseen lähde, sillä joukkuekisat olivat vain kolmessa säkäluokassa ja kun Elda on mennyt koko kauden vain pikkumaksirimoilla, ei ollut kauhea into lähteä sinne 60 rimoille. Varsinkaan kun oman seuran joukkueeseen emme päässeet, sillä emme olleet keränneet normimakseista tietysti niitä rankingpisteitä kun tulokset olivat pikkumaksien puolella. Toivottavasti saataisiin ens vuonna myös joukkuekisa pikkumakseihin. Tarjolla olisi ollut muutamakin seura joilta uupui koirakkoja, mutta päätin että keskitytää Eldan kanssa yksilöihin, sillä ei olla muutenkaan vedetty tuplakisapäiviä pitkiin aikoihin.

Pihkan kanssa oltiin oman seuran A…