Maajoukkuekarsinnat kutsuu!
Jes Eldalle voitto ja Oho, toinen voitto myös! <3 Kyllä meno on ollut niin hyvää sen kanssa vuoden alusta lähtien, että kyllä mulla oli luotto, että se viimeinen juttu saadaan kohdilleen ja vielä se voittokin tulee. :) Eldalle viikonloppuna 3nollaa kuudesta startista. Lauantaina oltiin Lohjalla tarkoituksena saada Eldan kanssa tuntumaa Siimeksen radoista joka on Maksien SM-tuomarina karsintaradalla. Ensin medit jotka tuomaroi Kerminen ja perään maksit. Maksien aikaan alkoikin kunnon sade. Onneksi kisat olivat sisällä, mutta olihan tuo lämmittely hankalaa. Eldalle ekalta radalta Nolla ja VOITTO. sija siis 1/46!!! Toinen ratakin oli hyvä, mutta sain peruutellessani esteestä ohi ja lopussa vielä A:sta ohi jonka uusin hypyn kautta. Ihan puhtaita huolimattomuusvirheitä. Vikalta radalta, joka oli hyppäri tehtiin vielä perusvarma nolla isoilla kaarroksilla ja kumpikin taidettiin olla vähän väsyneitä. Sillä sijoituttiin 5/39.
Pihkalle kolme hyllyä. Hyviä ja hienojakin pätkiä oli. Kiltteys on kaikonnut Silakasta ja sen myötä korvatkin. :D Päällimmäisenä mielessä Pihkan kanssa se, että vahvista sitä käteentulemista ja paljon. Älä treenaa vippejä, vaikken muista millon niitä oltaisiin treenattukaan, mutta nyt lähti ihan ihmeellisesti kun vähänkään käsi nousi irti kropasta. Keppejä pitää myös vahvistaa. Vauhti on noussut ja rytmi hajoaa. Sain Monalta hyviä ohjeita miten lähteä treenaamaan niitä vetoja ensin ilman puomia ja sitten vasta puomilla. Tällähetkellä kun Pihka ei niihin tule yhtään, vaan posottelee menemään sille esteelle mikä nyt sattuu lähimmäisenä olemaan. Aion keppejäkin treenata nyt pienellä kujan avauksella ja tehdä sillä paljon häiriötreeniä kun nyt tuntuu ottavan minusta normaalia enemmän häiriötä kepeillä ja, että saisi taas rytmistä kiinni kovassakin vauhdissa. Lauantain radat eivät tulleet videolle. Hienosti sain Pihkan oikeaan putkenpäähän puomilta tullessa kun otin reilusti sivuetäisyyttä ja leijeröin tiellä olevan esteen. Nappiosuma. :)
Sunnuntaina sitten Haun kisoissa. Kisat pyöri niin, että sisällä meni samaan aikaan medit ja ulkona maksit. Melkosta härdelliä oli rataantutustumisesta koirien lämmittelyyn. Onneksi mulla oli sisko mukana Ketyilemässä kun oltiin muutenkin viikonloppu hänen luona. Kaksi rataa piti painaa samanaikaisesti mieleen ja vahtia milloin on minkäkin koiran vuoro. Huh! Hyvin haastavaa. En ainakaan keskittyny katselemaan muiden ratoja tai ehtinyt väsähtämään odotteluun, kun kokoajan piti olla skarppina. Eldan vikalla radalla olin jo aika piipussa ja oli kyllä sekin jo. Maksien radat kun olivat älyttömiä juoksuratoja ja ei Pihkankaan kanssa päässyt vähällä juoksemisessa. Hyvin pieni urhea Eldanen jaksoi koko rankan viikonlopun siihen nähden, että ollaan yleensä kisattu vain kaksi starttia. Nyt pitää ruveta treenaamaan sitä turnauskesävyyttäkin ja pitkiä kisapäiviä. Pihkalla ei mitään ongelmia jaksamisessa. Sisko ihmetteli Lohjan kisojen jälkeen sen pursuavaa energiaa. :D
Eldan kanssa jokainen rata oli hyvää menoa. Ensimmäiseltä radalta irtosi meille taas voitto, 1/49. Voitot eivät tulleet siis missään pikku kisoissa, vaan kunnon karkeloissa. Kaksi viimestä rataa oli tosi hyviä. Hieman yllätyin Eldan itsenäisyydestä ja siitä, ettei se kääntynytkään suorilta putkilta minuun vaan jatkoi hienosti eteenpäin. Toisella radalla olisi riittäny Elda käsky joka unohtui ja ajautui pituudelle väärään kulmaan. Toisella taas tökkäsin ihan liikaa ja Elda lähti jo takaakiertoa hakemaan. Sen kanssa meno tuntui vaan niin hyvältä kun tuntee koiransa ja tietää aika hyvin mikä toimii ja mikä ei. Tämä korostui aikapaljon vielä kun kisasin välissä Pihkan kanssa. Sitä kun en yhtään vielä tunne miten se toimii. Ylläreitä tuli aika paljon, hirveitä arviointi virheitä omasta ehtimisestä, mutta videolta näytti itseasiasta paremmalta miltä musta tuntu itse kisatilanteessa. :D Hyvä siitä vielä tulee. Vastahan tässä hioudutaan. Luotto on kova. Rohkeasti juoksee uusia vieraita puomeja ja osuu mallikkaasti vielä. :) Oon jostain kuullut, että agilitykoirat on parhaimmillaan 5-6 vuotiaina. Elda tulee elokuussa sen 5vuotta ja nyt rupee meno sen kanssa tuntumaan todella hyvältä ja siltä, että tunnen ton koiran aika hyvin. Pihkan kanssa siis aikaa on ja opeteltavaa riittä vaikka ja kuinka.
Eldan kanssa pitäis nyt ehtiä ennen arvokisoja treenaamaan niitä kuuluisia hämyputkisysteemejä. Puomi-putkierotteluja ja sama A:lla. Onegelma on siis sen kontaktiesteen löytyminen, varsinkin jos se ehtii nähdä putken ensin. Keppien avokulmaa ja toki pitäs niillä 65 rimoillakin ruveta jo ottamaan, kun sitä tulee pitkitettyä ja pitkitettyä. Ne on kuitenkin väistämättä vastassa arvokisoissa. Siistiä on kuitenkin kun päästään ensimmäistä kertaa Maajoukkuekarsintoiin testaamaan osaamistamme. Hotelliahan tässä pitäisi ruveta kai varaamaan Jyväskylästä ;) Kepo ei kuulemma lähde mukaan, joten joudun itse ajamaan. Plaah. :/
Haun kisoissa päästiin treffaamaan samalla Pihkan siskoa Fannia ja omistajaa Eiriä. Saatiin ne jotenkin samaan kuvaan. Pihka on niin vakavaa ja keskittyy mun kädessä olevaan palloon. :D Ihan ei meiltä noi näyttelyjutut suju kun olen asetellut Pihkan ihan kasaan seisomaan. Takajalat ihan missä sattuu, mutta näkyy aika selkeesti siskojen rakenne ja ulkonäköerot. Kyllä niissä samaakin on havaittavissa, mutta Silakka saa nimensä pitää, vaikka mun mielestä se oli kasvatellu hirveesti lihaksi, mutta Fannin vieressä se oli yhtä rimpula kuin aina ennenkin. :D Pihka ei kauheesti ois halunnu olla selin Fanniin kun Fanni heti alkuun oli osoittanut, ettei siskostaan pidä. Elda oli taas niin hienosti rauhansovittelijana. Se kun ei provosoidu teinikoirien toilailuista, vaan pysyy tyynenä, ei alistu, muttei rupea matsoilemaankaan. Tarvittaessa kääntää selän ja on välinpitämätön, niin eipä se Fanni Eldalle vinoillut. Mä vaan niin rakastan Eldaa näissä tilanteissa. Ikinä ei ole joutunut tappeluun, vaikka toinen koira jäykistelisikin. Elda on vaan niin älykäs ja hoitaa homman. Pihka taas tietää oman arvonsa, eikä alistu jos hänelle ruvetaan uhoamaan. Sanoo kyllä sanottavansa, muttei ensimmäisenä ole missään nimessä haastamassa vaan ihan ystävällisenä, mutta sen saa provosoitua helposti.
Pihkalle kolme hyllyä. Hyviä ja hienojakin pätkiä oli. Kiltteys on kaikonnut Silakasta ja sen myötä korvatkin. :D Päällimmäisenä mielessä Pihkan kanssa se, että vahvista sitä käteentulemista ja paljon. Älä treenaa vippejä, vaikken muista millon niitä oltaisiin treenattukaan, mutta nyt lähti ihan ihmeellisesti kun vähänkään käsi nousi irti kropasta. Keppejä pitää myös vahvistaa. Vauhti on noussut ja rytmi hajoaa. Sain Monalta hyviä ohjeita miten lähteä treenaamaan niitä vetoja ensin ilman puomia ja sitten vasta puomilla. Tällähetkellä kun Pihka ei niihin tule yhtään, vaan posottelee menemään sille esteelle mikä nyt sattuu lähimmäisenä olemaan. Aion keppejäkin treenata nyt pienellä kujan avauksella ja tehdä sillä paljon häiriötreeniä kun nyt tuntuu ottavan minusta normaalia enemmän häiriötä kepeillä ja, että saisi taas rytmistä kiinni kovassakin vauhdissa. Lauantain radat eivät tulleet videolle. Hienosti sain Pihkan oikeaan putkenpäähän puomilta tullessa kun otin reilusti sivuetäisyyttä ja leijeröin tiellä olevan esteen. Nappiosuma. :)
Sunnuntaina sitten Haun kisoissa. Kisat pyöri niin, että sisällä meni samaan aikaan medit ja ulkona maksit. Melkosta härdelliä oli rataantutustumisesta koirien lämmittelyyn. Onneksi mulla oli sisko mukana Ketyilemässä kun oltiin muutenkin viikonloppu hänen luona. Kaksi rataa piti painaa samanaikaisesti mieleen ja vahtia milloin on minkäkin koiran vuoro. Huh! Hyvin haastavaa. En ainakaan keskittyny katselemaan muiden ratoja tai ehtinyt väsähtämään odotteluun, kun kokoajan piti olla skarppina. Eldan vikalla radalla olin jo aika piipussa ja oli kyllä sekin jo. Maksien radat kun olivat älyttömiä juoksuratoja ja ei Pihkankaan kanssa päässyt vähällä juoksemisessa. Hyvin pieni urhea Eldanen jaksoi koko rankan viikonlopun siihen nähden, että ollaan yleensä kisattu vain kaksi starttia. Nyt pitää ruveta treenaamaan sitä turnauskesävyyttäkin ja pitkiä kisapäiviä. Pihkalla ei mitään ongelmia jaksamisessa. Sisko ihmetteli Lohjan kisojen jälkeen sen pursuavaa energiaa. :D
Eldan kanssa jokainen rata oli hyvää menoa. Ensimmäiseltä radalta irtosi meille taas voitto, 1/49. Voitot eivät tulleet siis missään pikku kisoissa, vaan kunnon karkeloissa. Kaksi viimestä rataa oli tosi hyviä. Hieman yllätyin Eldan itsenäisyydestä ja siitä, ettei se kääntynytkään suorilta putkilta minuun vaan jatkoi hienosti eteenpäin. Toisella radalla olisi riittäny Elda käsky joka unohtui ja ajautui pituudelle väärään kulmaan. Toisella taas tökkäsin ihan liikaa ja Elda lähti jo takaakiertoa hakemaan. Sen kanssa meno tuntui vaan niin hyvältä kun tuntee koiransa ja tietää aika hyvin mikä toimii ja mikä ei. Tämä korostui aikapaljon vielä kun kisasin välissä Pihkan kanssa. Sitä kun en yhtään vielä tunne miten se toimii. Ylläreitä tuli aika paljon, hirveitä arviointi virheitä omasta ehtimisestä, mutta videolta näytti itseasiasta paremmalta miltä musta tuntu itse kisatilanteessa. :D Hyvä siitä vielä tulee. Vastahan tässä hioudutaan. Luotto on kova. Rohkeasti juoksee uusia vieraita puomeja ja osuu mallikkaasti vielä. :) Oon jostain kuullut, että agilitykoirat on parhaimmillaan 5-6 vuotiaina. Elda tulee elokuussa sen 5vuotta ja nyt rupee meno sen kanssa tuntumaan todella hyvältä ja siltä, että tunnen ton koiran aika hyvin. Pihkan kanssa siis aikaa on ja opeteltavaa riittä vaikka ja kuinka.
Eldan kanssa pitäis nyt ehtiä ennen arvokisoja treenaamaan niitä kuuluisia hämyputkisysteemejä. Puomi-putkierotteluja ja sama A:lla. Onegelma on siis sen kontaktiesteen löytyminen, varsinkin jos se ehtii nähdä putken ensin. Keppien avokulmaa ja toki pitäs niillä 65 rimoillakin ruveta jo ottamaan, kun sitä tulee pitkitettyä ja pitkitettyä. Ne on kuitenkin väistämättä vastassa arvokisoissa. Siistiä on kuitenkin kun päästään ensimmäistä kertaa Maajoukkuekarsintoiin testaamaan osaamistamme. Hotelliahan tässä pitäisi ruveta kai varaamaan Jyväskylästä ;) Kepo ei kuulemma lähde mukaan, joten joudun itse ajamaan. Plaah. :/
Kommentit
Lähetä kommentti