Missä mennään?
Sunnuntaista keskiviikkoon olin koirien kanssa reissun päällä ja kilometrejä kertyi auton mittariin useita satoja. On upeaa että on kaksi noin hyvää automatkustajaa, vaikka joutuivat välillä odottelemaankin. Reitti meni jotakuinkin näin: Turku -->Lahti -->Heinola --> Lahti --> Kotka --> Lahti --> Turku. Huom! Reissuihin ei sisältänyt yhtään mitään koiraharrastuksiin liittyvää, vaan tuli hoidettua muuta sosiaalista elämää. ;)
Tänään tehtiin muutama pätkä Pihkan kanssa rataa ennen keppitreeniä. Tuoha rupeaa vaikuttamaan jo melko kypsältä treenaamaan rataakin. :) Hyvin meni.Tuntui jo vähän oikealta agilityltä. On ne vaan erilaisia ohjattavia Eldan kanssa. Pystyn ojaamaan Pihkaa selkeästi kauempaa ja sen esteiden luku on tosi hyvää. Nyt jopa oli kuulollakin, eikä säätänyt omiaan. Pihkan kanssa sujui takaaleikkaukset hyvin ja samasta kohdasta Eldan kanssa ei voi sanoa samaa. Ne ei vaan ole sujuvia Eldalla kanssa. Pihkan kanssa pitää muistaa että informaatio pitää antaa todella ajoissa tai on myöhäistä. Eldan kanssa taas ei voi, koska se ei lue kovin hyvin ennakoivaa ohjausta, paitsi tietyissä kohdissa. Kyllä tulee olemaan opettelua siinä, että muistan kumpaa koiraa olen radalla ohjaamassa. Ne toimii niin erilailla. Toisaalta on ihan huikeen siistii, kun ne on niin erilaisia ja just sitä haastettahan mä kaipaan. Olis aika tylsää jos ne olis kopioita toisista.
Viikko sitten tehtiin keppetreeniä vinokepeillä taas vaihteeks. Tänään tehtiin taas kujaa, jota kaventelin entisestään. Pihka hakee tosi hyvin kepeille eri kulmista. Se ei aina osaa hakea tai hahmottaa vielä kovasta vauhdista ekaa väliä. Tänään tein uutena ohjauksena keppien päässä päällejuoksua. Muutaman kerran tuli kepeiltä liika aikaisin pois, mutta pikkuprofessori taas hieman pohti asiaa ja hoksasi homman aika kivasti muutaman toiston jälkeen.
Lopuksi tehtiin vielä keinutreeniä. Keinu on kovasti edennyt. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että keinu laskeutuu maassa olevalle putkenpainolle, jotka vaimentavat hieman alastulon tärähdystä. Hyvin kestää mun vedätyksiä. Jättäytymisiä ei olla vielä paljon tehty. Himpun verran saisi juosta keinulla vielä edemmäs. Nyt jää hieman turhan taakse keinun laskeutuessa, mutta eiköhän tuokin vaan parane kun varmuutta tulee enemmän ja enemmän. Keinulla palkkaan nameilla, koska pallon kanssa Pihka unohtaa pysähtymiset kokonaan. :D Keppejä ja keinua olen treenannut nyt kerran viikkoa yleensä samalla treenikerralla.
Eilen käytiin treenaamassa puomin juoksemista. Erilaisia lähestymisiä ja puominjälkeisen esteen paikan vaihteluja. Tein semmoisen havainnon, että putkipäässä haki helpommin niitä etujalkoja kontaktille ja estehyppypäässä taas osui paremmin takajalat, vaikka vaihtelin sekä puomille tulo kulmia ja puomilta lähtö esteiden paikkaa. Tähän en ollut kiinnittänytkään huomiota aikaisemmin. Hyvin kuitenkin osui, vaikkei täydellisesti. Tällä treenillä jatketaan varmaan jonkin aikaa.
Putkijarrutreeniäkin tehtiin tossa viime lauantaina. Siitä ei kyllä Pihkalla ollut hajuakaan. Nuorepana yritin Pihalle jo sitä asentaa, mutta ei se hirveesti sillonkaan siihen noteerannut. Pitää ottaa oikeesti kaikki häiriö esteet pois jotta saisin sen sille taottua joskus kaaliin. Eldalla taas putkijarrut on olleet hyviä, eikä se tarvi mitään selkeitä kroppastoppeja tai suhinoita. Tehtiin myös sylkkäri ja poispäinkäännöstreeniä namin kanssa kädestä palkaten. Pihka kun tuntuu olevan unohtanut nämä ohjaukset kokonaan, eikä tulisi millään lähelle ohjaukseen kun liike on päällä. Pitää treenailla tota käsipalkkaa nyt jonkin verran aina, että saan sen korvat kuulolle, että millon pitäs hakeutua mun lähelle.
Vaikka pihkan karva onkin jo aika pitkä, niin ei se tunnu menoa haittaavan Ponnariviritelmät on kuitenkin jouduttu ottamaan käyttöön. Kuukaus pitäis vielä sietää ja sit lähtee turkki. :)
Tänään tehtiin muutama pätkä Pihkan kanssa rataa ennen keppitreeniä. Tuoha rupeaa vaikuttamaan jo melko kypsältä treenaamaan rataakin. :) Hyvin meni.Tuntui jo vähän oikealta agilityltä. On ne vaan erilaisia ohjattavia Eldan kanssa. Pystyn ojaamaan Pihkaa selkeästi kauempaa ja sen esteiden luku on tosi hyvää. Nyt jopa oli kuulollakin, eikä säätänyt omiaan. Pihkan kanssa sujui takaaleikkaukset hyvin ja samasta kohdasta Eldan kanssa ei voi sanoa samaa. Ne ei vaan ole sujuvia Eldalla kanssa. Pihkan kanssa pitää muistaa että informaatio pitää antaa todella ajoissa tai on myöhäistä. Eldan kanssa taas ei voi, koska se ei lue kovin hyvin ennakoivaa ohjausta, paitsi tietyissä kohdissa. Kyllä tulee olemaan opettelua siinä, että muistan kumpaa koiraa olen radalla ohjaamassa. Ne toimii niin erilailla. Toisaalta on ihan huikeen siistii, kun ne on niin erilaisia ja just sitä haastettahan mä kaipaan. Olis aika tylsää jos ne olis kopioita toisista.
Viikko sitten tehtiin keppetreeniä vinokepeillä taas vaihteeks. Tänään tehtiin taas kujaa, jota kaventelin entisestään. Pihka hakee tosi hyvin kepeille eri kulmista. Se ei aina osaa hakea tai hahmottaa vielä kovasta vauhdista ekaa väliä. Tänään tein uutena ohjauksena keppien päässä päällejuoksua. Muutaman kerran tuli kepeiltä liika aikaisin pois, mutta pikkuprofessori taas hieman pohti asiaa ja hoksasi homman aika kivasti muutaman toiston jälkeen.
Lopuksi tehtiin vielä keinutreeniä. Keinu on kovasti edennyt. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että keinu laskeutuu maassa olevalle putkenpainolle, jotka vaimentavat hieman alastulon tärähdystä. Hyvin kestää mun vedätyksiä. Jättäytymisiä ei olla vielä paljon tehty. Himpun verran saisi juosta keinulla vielä edemmäs. Nyt jää hieman turhan taakse keinun laskeutuessa, mutta eiköhän tuokin vaan parane kun varmuutta tulee enemmän ja enemmän. Keinulla palkkaan nameilla, koska pallon kanssa Pihka unohtaa pysähtymiset kokonaan. :D Keppejä ja keinua olen treenannut nyt kerran viikkoa yleensä samalla treenikerralla.
Eilen käytiin treenaamassa puomin juoksemista. Erilaisia lähestymisiä ja puominjälkeisen esteen paikan vaihteluja. Tein semmoisen havainnon, että putkipäässä haki helpommin niitä etujalkoja kontaktille ja estehyppypäässä taas osui paremmin takajalat, vaikka vaihtelin sekä puomille tulo kulmia ja puomilta lähtö esteiden paikkaa. Tähän en ollut kiinnittänytkään huomiota aikaisemmin. Hyvin kuitenkin osui, vaikkei täydellisesti. Tällä treenillä jatketaan varmaan jonkin aikaa.
Putkijarrutreeniäkin tehtiin tossa viime lauantaina. Siitä ei kyllä Pihkalla ollut hajuakaan. Nuorepana yritin Pihalle jo sitä asentaa, mutta ei se hirveesti sillonkaan siihen noteerannut. Pitää ottaa oikeesti kaikki häiriö esteet pois jotta saisin sen sille taottua joskus kaaliin. Eldalla taas putkijarrut on olleet hyviä, eikä se tarvi mitään selkeitä kroppastoppeja tai suhinoita. Tehtiin myös sylkkäri ja poispäinkäännöstreeniä namin kanssa kädestä palkaten. Pihka kun tuntuu olevan unohtanut nämä ohjaukset kokonaan, eikä tulisi millään lähelle ohjaukseen kun liike on päällä. Pitää treenailla tota käsipalkkaa nyt jonkin verran aina, että saan sen korvat kuulolle, että millon pitäs hakeutua mun lähelle.
Vaikka pihkan karva onkin jo aika pitkä, niin ei se tunnu menoa haittaavan Ponnariviritelmät on kuitenkin jouduttu ottamaan käyttöön. Kuukaus pitäis vielä sietää ja sit lähtee turkki. :)
Kommentit
Lähetä kommentti