Käytiin Kangasniemen suunnalla juhlistamassa itse Merikapteenia. Ehkä kesän paras päivä: menoa ja meininkiä, saunomista, syömistä, paljon uusia mukavia tuttavuuksia, ja keli mitä parhain. Vesi oli niin lämmintä, että jopa minäkin kykenin pulikoimaan siellä. Tolla renkaalla tuli vedettyä muutamat lärvit, mutta ihan super hauskaa oli.
Koirat jätettiin appiukon huomaan siksi aikaa. Koirat vai hoitaja väsyneempi, vaikea sanoa. Unohtu mainita, että Elda sitten pakottaa noudattamaan vaikka maan tappiin asti... Hups! :O Niin no kyllähän se noutaa ja noutaa, vaikka itteltään hengen pois jos niikseen tulee. On se hullu koira! :D
Juhlien jälkeen siirryttiin Hartolaan mökkeilemään. Mä vaan ihmettelen miten noi koirat jaksaa ja jaksaa. Se varmaan on niin, että kerrostalokoirat ovat tottuneet että sillon kun ollaan ulkona, niin on toimintaa ja sisällä levätään. Koirat oli päivät ulkona ja sisälle pääsivät vasta yöksi, kun paikalla oli koiria pelkääviä. No voitte arvata, että piskit lepäsivät vasta päivän päätteeksi. Ainakin uni tuntui niille maistuvan.Hyvin pysyivät pihapiirissä ja uskalsin jättää ne helposti pihalle itsekseen. Näillä tuntuu riittävän energiaa myös helteillä, välillä veteen viilentymään ja taas mennään.
Etsi Pihka ylhäällä olevasta kuvasta
Uimakaverit
Sunnuntaina mentiin mökiltä suoraan kisaamaan Lohjalle. Elda oli vedetty aivan piippuun mökillä, tai se itse oli vetänyt itsensä väsyksiin. Ajattelin, että rimoja varmaan tulee lentelemään, että katotaan nyt ... Täytyy myöntää että itsekkin oli aika väsynyt viikonlopun touhuista. Eikä asiaa helpottanut yhtään, että aikataulut olivat rutkasti myöhässä.
Tuomarina oli Anne Savioja. Hyppyradalta saatiin nolla. Rata oli ehkä lähempänä ykkösluokan rataa kuin kolmosluokan rataa, ja nolliakin tuli todella paljon. Väsyneeltä tuntui oma meno ja Eldaltakin puuttui se tietty ylimääränen puskeminen, mutta ihan kohtuu menoa. Alussa Elda hyppäsi kyllä vähän oudosti. Mieti, että ptäiskö lähteä vaan ja jättää toinen startti tekemättä, kun näytti siltä että toinen rata venyy ja venyy, yöhön asti.
No onneksi päätettiin jäädä. Tupla nolla ja kolmos sija. Halli oli muuten onneksi viileä, joten vietiin koirien häkki sinne, niin saivat vetää rauhassa hirsiä. Pikkukoira oli aivan puhki. Onneksi osasi hallissakin ottaa lunkisti ja nukkua. Ainut että pikkukoira taisi herätä uniltaan meidän vuoron aikaan. Kristian sano että kun me Eldan kanssa oltiin radalla alko hirvee itkukohtaus ja ulvominen häkissä. Itseasiassa varsinkin tossa toisella videolla kuuluu aika selvästi Pihkan tausta itku. No kiva tietää, että hänkin haluis päästä tekemään, mutta onneksi ei silti ota mitään häiriötä kun muut koirakot oli menossa, ainoastaan kun oma sakki meni kentällä. No pitihän sitä nyt omiaan kannustaa. ;)
Kepit oli tosi hitaat tossa agiradalla, kun jättäydyin. :/ Pussien käännöksiin olin tyytyväinen. Käänty nätisti, muttei jäänyt jumiin, kun joskus Elda rupeaa kääntymään liiankin tiukasti.
Kommentit
Lähetä kommentti