Tupla kisaviikonloppu
Oltiin kisaamassa koko viikonloppu. Juoksuja ei näy, eikä kuulu ja kuusi kuukautta jo menny. Se on ennätys sekin. :)
Lauantaina käytiin kisaamassa Ojangossa kolmen radan verran. Eka agirata sujui mukavasti muutoin paitsi valuin yhdessä päälle juoksussa liian irti esteestä enkä saanut tyrkättyä Eldaa enää toiseen takaakiertoon, vaan hyppäsi sen suoraan. Loppuradan teinkin sitten kauniit pysäytys kontaktit.
Toisena oli hyppyrata, joka oli mielestäni ihan järjetön. Tehtävänä oli juosta rataa päästä päähän ja päissä oli jotain takaakiertoja ym. Stoppeja jolloin oma vauhti pysähtyi ja olisi pitänyt pystyä juoksemaan kilpaa koiran kanssa suorilla putkilla edestakas. Muurilla oli aika pahat kulmat myös. Toisella kertaa takaakiertona ja toisella pakkovalssi. Sitä ohjauksesta olisi pitänyt ehtiä suoranputken ja pituuden päähän. Se oli aivan katastroofi rata ja meidän oli poistuttava puolessa välissä pois kun pakka sekosi. Muutama nolla sieltä tupsahti, mutta suurimmalle osalle kävi samoin kuin meillekkin. Vaikka pidän itseäni keskivertoa nopeampana ojaajana, niin ei mulla ole mitään jakoa Eldalle suorilla putkilla, varsinkin jos itse joutuu kiihdyttämään melkein paikaltaan ja koiralla säilyy vauhti. Alustakaan ei mikään kovin suotuisa ollut. Kaatumisia ja liukasteluja sattui lukuisia.
Vikalle radalle siisuunnuin, vaikka äskeinen rata ärsyttikin vielä kovasti. Alussa oli pientä rytmitys ongelmaa pituuden valssissa ja Elda juuttui jotenkin putkeenkin. Tai se meni jotenkin seiniä pitkin ja mä tirskahin nauruunkin ku se yritti ulos sieltä poski hangaten putkenseinää. Sain kuitenkin homman vielä kokoon ja loppurata sujuikin ihan mallikkaasti. Oltiin radalla kolmansia.
Tänään oltiin Kotkassa kisaamassa myös kolme rataa. Lämmintä oli ja mulla oli kokopitkät juoksutrikoot. Meinasin tukehtua niihin. Rimat oli joka radalla tapissa. Ekalla radalla mulla meni hiukka pasmat sekaisin kun Elda nousi ennen aikoja seisomaan. Eihän Elda kisoissa ole varastellut. :O No sanoin vain että paikka, vaikka olisi pitänyt pyytää istumaan ja rauhoittaa tilanne. No eka ja kolmas rima alas ja sitten putkiansaan ryntääminen ominpäitten. Toka rata meni muuten ok, ensimmäisen putkiansan sain vältettyä, mutta Elda kirmasikin sen suoran putken toiseen päähän. Videolta katsoin että kyllä valssasin mielestäni ajoissa ja rintamasuunta ei osoittanut sinne putkeen, mutta Elda kun lukitsee putken niin sinne menee vaikka mitä tekisin. Huoh...
Hyppyradalle tein ohjaussuunnitelman jota en itsekkään uskonut tekeväni. Se sisälsi NELJÄ takaa leikkausta. Oon käyttäny kisoissa korkeintaan yhtää takaa leikkausta radalla ja viimeseen koittanut välttää niitä.En vaan nähnyt mitään muita ohjauksia järkevinä, joten aattelin, että tässähän nyt opetellaan sitä takaa ohjausta. Ja mehän napattiin nolla. Sujui yllättävänkin hyvin siihen nähen kuinka vähän ollaan takaa ohjaamista treenattu. Itselleni annan kyllä noottia siitä että annoin ohjeita hieman myöhässä, joten sulavamminkin olisi voinut mennä. Mutta kyllähän se Elda menee ja irtoaa kivasti. Tuntu että oli jopa kuuliaisempi kun ohjasin takaata. Mutta olin aika epävarma vielä ohjauksissani, joten pitää treenata enemmän noitakin. Oltiin radalla toisia. Hyppy serti jäi kiinni siitä että olisi pitänyt olla muutama kisaaja enemmän. :( Hyppyradalla oli puolet vähemmän kuin agiradoilla. Taas meni hyppyserti ohi ja oli taas niin lähellä. Äh!
Elda kertoo nyt vähän itsestään ja sen erinäisistä puolista.
Jos tahdon aktiviteettia niin pakotan muita leikkimään tai silittämään. Vaikka itse sanonkin oon todella taitava siinä. Manipulaattoriksi joskus muo kutsuvat.
Joskus (usein iltaisin) mulla iskee kauhee läheisyyden ja hellyyden kaipuu. Silloin tahdon olla niin lähellä kuin vain voin.
Mä niin rakastan kun muo "lällytellään ja pussaillaan.
Mulla pitää olla tyyny aina pään päällä ja tietty mamman paikka on siihen paras.
Jos asiat ei mene niin kuin mä haluaisin, niin saatan hieman möksätä. Mä haluaisin kaikki juts nyt ja heti. Odottaminen varsinkin kisoissa on niin kovin tylsää.
Mä en koskaan oo ollu krona noiden lelujen suhteen. Paremman puutteessa mulle käy vaikka hiha tai lahje. ;)
Mä vääntyilen ja kääntyilen edelleen ihan ihme asentoihin. Ja välillä ei aina järki päätä pakota.
Juntiksikin sanoovat
Lauantaina käytiin kisaamassa Ojangossa kolmen radan verran. Eka agirata sujui mukavasti muutoin paitsi valuin yhdessä päälle juoksussa liian irti esteestä enkä saanut tyrkättyä Eldaa enää toiseen takaakiertoon, vaan hyppäsi sen suoraan. Loppuradan teinkin sitten kauniit pysäytys kontaktit.
Toisena oli hyppyrata, joka oli mielestäni ihan järjetön. Tehtävänä oli juosta rataa päästä päähän ja päissä oli jotain takaakiertoja ym. Stoppeja jolloin oma vauhti pysähtyi ja olisi pitänyt pystyä juoksemaan kilpaa koiran kanssa suorilla putkilla edestakas. Muurilla oli aika pahat kulmat myös. Toisella kertaa takaakiertona ja toisella pakkovalssi. Sitä ohjauksesta olisi pitänyt ehtiä suoranputken ja pituuden päähän. Se oli aivan katastroofi rata ja meidän oli poistuttava puolessa välissä pois kun pakka sekosi. Muutama nolla sieltä tupsahti, mutta suurimmalle osalle kävi samoin kuin meillekkin. Vaikka pidän itseäni keskivertoa nopeampana ojaajana, niin ei mulla ole mitään jakoa Eldalle suorilla putkilla, varsinkin jos itse joutuu kiihdyttämään melkein paikaltaan ja koiralla säilyy vauhti. Alustakaan ei mikään kovin suotuisa ollut. Kaatumisia ja liukasteluja sattui lukuisia.
Vikalle radalle siisuunnuin, vaikka äskeinen rata ärsyttikin vielä kovasti. Alussa oli pientä rytmitys ongelmaa pituuden valssissa ja Elda juuttui jotenkin putkeenkin. Tai se meni jotenkin seiniä pitkin ja mä tirskahin nauruunkin ku se yritti ulos sieltä poski hangaten putkenseinää. Sain kuitenkin homman vielä kokoon ja loppurata sujuikin ihan mallikkaasti. Oltiin radalla kolmansia.
Tänään oltiin Kotkassa kisaamassa myös kolme rataa. Lämmintä oli ja mulla oli kokopitkät juoksutrikoot. Meinasin tukehtua niihin. Rimat oli joka radalla tapissa. Ekalla radalla mulla meni hiukka pasmat sekaisin kun Elda nousi ennen aikoja seisomaan. Eihän Elda kisoissa ole varastellut. :O No sanoin vain että paikka, vaikka olisi pitänyt pyytää istumaan ja rauhoittaa tilanne. No eka ja kolmas rima alas ja sitten putkiansaan ryntääminen ominpäitten. Toka rata meni muuten ok, ensimmäisen putkiansan sain vältettyä, mutta Elda kirmasikin sen suoran putken toiseen päähän. Videolta katsoin että kyllä valssasin mielestäni ajoissa ja rintamasuunta ei osoittanut sinne putkeen, mutta Elda kun lukitsee putken niin sinne menee vaikka mitä tekisin. Huoh...
Hyppyradalle tein ohjaussuunnitelman jota en itsekkään uskonut tekeväni. Se sisälsi NELJÄ takaa leikkausta. Oon käyttäny kisoissa korkeintaan yhtää takaa leikkausta radalla ja viimeseen koittanut välttää niitä.En vaan nähnyt mitään muita ohjauksia järkevinä, joten aattelin, että tässähän nyt opetellaan sitä takaa ohjausta. Ja mehän napattiin nolla. Sujui yllättävänkin hyvin siihen nähen kuinka vähän ollaan takaa ohjaamista treenattu. Itselleni annan kyllä noottia siitä että annoin ohjeita hieman myöhässä, joten sulavamminkin olisi voinut mennä. Mutta kyllähän se Elda menee ja irtoaa kivasti. Tuntu että oli jopa kuuliaisempi kun ohjasin takaata. Mutta olin aika epävarma vielä ohjauksissani, joten pitää treenata enemmän noitakin. Oltiin radalla toisia. Hyppy serti jäi kiinni siitä että olisi pitänyt olla muutama kisaaja enemmän. :( Hyppyradalla oli puolet vähemmän kuin agiradoilla. Taas meni hyppyserti ohi ja oli taas niin lähellä. Äh!
Elda kertoo nyt vähän itsestään ja sen erinäisistä puolista.
Mulla pitää olla tyyny aina pään päällä ja tietty mamman paikka on siihen paras.
Jos asiat ei mene niin kuin mä haluaisin, niin saatan hieman möksätä. Mä haluaisin kaikki juts nyt ja heti. Odottaminen varsinkin kisoissa on niin kovin tylsää.
Oon myös pienestä asti osannut hymyilemisen taidon, vaikka iskä sanookin muo vinosuuksi
Äiskä ei tykkää että nukun sängyssä, mutta toi mun vieressä oleva kaiffari ei voi vastustaa muo ja päästää salaa. ;)
Kommentit
Lähetä kommentti