Kaikkea muuta kuin agilityä
Ollaan pidelty tässä viikonverran totaalilakkoa agilitystä. Palo pikkasen käämit agirodussa. Itse olin kyllä hirmu väsynyt jolloin keskittyminen ei ihan pelannut toivotulla tavalla. Vuorotyö on pistänyt meikäläisen pakan ihan sekaisin, vaikken kolmivuoroa teeekkään. :D
Agirodussa oltiin vaan lauantaiselta 6.7. Ensimmäisellä radalla muuri alas, joka ärsytti jo tarpeeksi. Piti sitten kokeilla jotain kikkakolmosia, että jospa ehdin tuohon, no en ehtinyt. Kaikkein eniten otti päähän taas loppusuoran puomi varastaminen. Mä en ees vedättänyt Eldaa yhtään, mutta tämäpä päättii painella loppusuoraa täysin rinnoin, kun meikäläinen huuteli vielä kontakti käskyä. Enpä siis päässyt edes palauttamaanm sitä koiraa takaisin. Tästä opin ainakin sen etten jätä palkkaa maaliin tuntumaan mikäli viimeisten esteiden joukossa on A tai puomi. Kyllä ketutti. Toinen rata nyt meni tuskaisen pitkästyttävän odottelun piikkiin. Rimoja lensi eikä, Elda jaksanut oikein keskittyä, en kyllä oikein minäkään. Jotain positiivista jos reissusta hakee, niin oli mukavaa nähdä kaikkia tuttuja ja taas sain valaistumista tämän oman rodun tilasta ja suvuista. Kyllä oon taas pikkasta viisaampi.
Ollaan puuhailtu agilitylakon aikana kaikkea ihan muuta. On uitu, sukuloitu, mm. käytiin katsomassa serkun viiden päivän ikäistä pikkuista kääröä. Kyllä ihmislapsi osaa olla viaton ja pieni. Ollaan myös vietetty hotellielämää (Elda ensimmäistä kertaa), osallistuin hotellin kylpylässä ensimmäistä kertaa vesijumppaan (huom. polttari päivän jälkeen). Siis tuli myös käytyä rääkkäämässä tulevaa morsianta ihan urakalla, samassa yhteydessä tuli itseltäkin heitettyä viimein tuo talviturkki. :) Suomen kesä on vaan jotain parasta. <3
Polttari raotusta... ;)
Joutsassa kävimme myös tsekkaamassa yksivuotista Olli mäykkyä. Nillähän meni Eldan kanssa oikein kivasti, aina siihen asti kun nuorukaisen hormoonit rupes hyrräämään vähän liiankin hurjasti, ja Eldalla meni hermo. No onneksi tappijalka ei pitkäkoiven perässä pysynyt, vaikka yllättävän kovaa niillä pstelikin menemään. :D
Agirodussa oltiin vaan lauantaiselta 6.7. Ensimmäisellä radalla muuri alas, joka ärsytti jo tarpeeksi. Piti sitten kokeilla jotain kikkakolmosia, että jospa ehdin tuohon, no en ehtinyt. Kaikkein eniten otti päähän taas loppusuoran puomi varastaminen. Mä en ees vedättänyt Eldaa yhtään, mutta tämäpä päättii painella loppusuoraa täysin rinnoin, kun meikäläinen huuteli vielä kontakti käskyä. Enpä siis päässyt edes palauttamaanm sitä koiraa takaisin. Tästä opin ainakin sen etten jätä palkkaa maaliin tuntumaan mikäli viimeisten esteiden joukossa on A tai puomi. Kyllä ketutti. Toinen rata nyt meni tuskaisen pitkästyttävän odottelun piikkiin. Rimoja lensi eikä, Elda jaksanut oikein keskittyä, en kyllä oikein minäkään. Jotain positiivista jos reissusta hakee, niin oli mukavaa nähdä kaikkia tuttuja ja taas sain valaistumista tämän oman rodun tilasta ja suvuista. Kyllä oon taas pikkasta viisaampi.
Ollaan puuhailtu agilitylakon aikana kaikkea ihan muuta. On uitu, sukuloitu, mm. käytiin katsomassa serkun viiden päivän ikäistä pikkuista kääröä. Kyllä ihmislapsi osaa olla viaton ja pieni. Ollaan myös vietetty hotellielämää (Elda ensimmäistä kertaa), osallistuin hotellin kylpylässä ensimmäistä kertaa vesijumppaan (huom. polttari päivän jälkeen). Siis tuli myös käytyä rääkkäämässä tulevaa morsianta ihan urakalla, samassa yhteydessä tuli itseltäkin heitettyä viimein tuo talviturkki. :) Suomen kesä on vaan jotain parasta. <3
Polttari raotusta... ;)
Nyt se keppi veteen, niin ku olis jo!
Muuramessa piti käydä vähän koirulia virkistämässä. 
Kommentit
Lähetä kommentti