Nolla ropinaa!

OllaanEldan kanssa syysloman vietossa Turussa. Kävin äsken muutes ensimmäistä kertaa elämässäni koeajamassa upo uusia autoja. Huu! Ihan siistiä, vaikken kauheasti noiden autojen päälle ymmärräkkään. Audi ja Volvo käväsivät hetken aikaa persukseni alla. Yllätyksekseni ennakkosuosikkini jäi kuitenkin toiseksi. :o

Viime keskiviikkona meillä oli huippu hyvät treenit. Niin sujuvaa menoa radalla, en voinut uskoa.Sellaisen rentouden kun saisi molemmille vielä kisoihin, niin hyvä tulee. Ei meidän tarvinnut kauaa treenata kun rata oli jo heti hallussa. Kokeiltiin sitten vielä muutamia ohjausvaihtoehtoja ja nekin toimivat. Ajattelin jättää viikon treenit siihen ja keskittyä viikonlopun kisoihin,, koska mitä sitä pilaamaan hyvää fiilistä kun homma toimi.

Viikonloppuna kisattiin täällä Liedossa. Lauantaina kolmen radan verran ja sunnuntaina tyydyttiin kahteen. Lauantailta saatiin kaks nolla rataa, mutta tuplanollaa ei tullut koska nollien väliin mahtui hylly rata. Harmitti, mutta toisaalta antoi uskoa siihen että kyllä me pystytään tekemään useampikin nolla samana päivänä. Sunnuntaina tehtiin myös ekalla radalla nolla. Siis 3/5 rataa oli nollia. Oon niin yllättynyt.

 Mielestäni Elda ei ollut ihan oma itsensä, jotenkin sellainen normaali Eldan palo puuttui. Keinut oli hitaita ja varovaisia, eikä se mennyt putkiin sellaisella syöksymisellä kuin yleensä. Elda oli jotenkin turhankin kuuliaista koiraa. Sunnuntaina Elda tuntu paremmalta  ja lähempänä omaa itseään. Kentän pohja oli todella pehmeää hiekkaa siis erilaista mihin ollaan Eldan kanssa totuttu. Kokemattomuus vielä siis saattaa vaivata. Tuntui että se ei liikkunut niin sähäkästi siinä. Voihan se olla että Eldalla on jokin identiteettikriisi uuden turkin kanssa. Yleensä vesikoirilla nopeus kasvaa kun turkin ajaa, mutta tuntui että Eldalle on käynyt toisinpäin. Yleisesti olen kuitenkin hirmu tyytyväinen, koska rimoja ei tippunut yhtään, virheet hyllyradoilla johtui mun ajoitus ongelmista.Mulla  meinaa vauhti jäädä päälle. Miks en voi ymmätää että A.lla ei ole samanlainen kiire kuin puomilla. Jospa nyt opin sen. Joskus käytin kroppaa vähän liiankin voimakkaasti ja se vaikutti turhaan vauhtiin. Elda reagoi niin hyvin mun liikkeeseen ja kropankäyttöön, että turhaan ohjaan sitä niin voimakkaasti. Vaatii siis vielä paljon treeniä. Nolla radoilla oltiin 4/24, 7/41 ja 5/16. Kyllä nuo Liuhdot, Jänesniemet, Suoknuutit, Leinoset ym. menee niin kovaa koirineen, ettei oo mitään jakoo. Upeaa katseltavaa se on, mutta kyllä niillekkin niitä virheitä aina sattuu.

Elda on taas juoksujen jälkeen keksinyt tapoja koetella rajojaan ja sääntöjä. Kisoissa se oli vetässyt jotenkin ihmeen kautta häkin rautojen sisään pussillisen kuivatettua ankkaa. Pussi revittynä ja ankat kadonneet. Ensimmäisenä yönä Elda yritti salaa hiipiä sänkyyn väliimme nukkumaan. Molemman havahtui siinä vaiheessa kun Elda lösähti väliimme. Ei meinannu millään suostua lähtemään vaan tekeytyy raskaaksi ja veltoksi. Viimeyönä Heräsin  sängynkulmassa nököttävään möykkyyn, joka esti peittoni liikkumisen. Eldahan se sieltä löytyi, muttei kovin kauan. Ei hajuakaan kauan se siinä oli makoillut. Oli tainnut edellisestä kokeilusta päättänyt yrittää jotain vaivihkaisempaa. On se katala nilkki.