Juoksu kontaktien opettaminen on nyt aika kivassa vaiheessa. Tuntuu että ideaa Pihkalla rupeaa hommaan jo olemaan. Hidastuksista huomaa, että yrittää mielestäni rytmittää kontaktialueelle. Osumat tulee nyt myös aikas hyville kohdille. Nyt ollaan puomilla edetty 40cm sitten 50 cm ja nyt 60 cm korkea puomi. 50 ja 60 cm puomeissa ei juurikaan tullut mitää eroa ja tämä onkin kolmas kerta 50cm korkean jälkeen tällä 60cm korkeudella. Seuraava nosto tuleekin olemaan jo 90 cm, joten jännittää hieman. Ensin treenataan tällä korkeudella etupalkka pois, ruvetaan ottamaan jo käännöstreeniä ja eri suunnista tulevia lähestymisiä useammilta esteiltä. Haluan että tällä korkeudella jo opetellaan varmaksi monet asiat ja sitten tehdään se 30cm loikka seuraavaan korkeuteen. Onneksi mulla on Moona, jolta voin kysyä jeesiä jos tulee ongelmia.
Juoksukontakteja otettiin vaan 8 toistoa kun haluttiin lisäksi treenata vähän kujakeppejä.
Minusta pitäisi, mutta näimpä ei meillä. Koko eilisen illan kisojen jälkeen voittaja sankarini oli hirmu energistä veikkosta. Se änkes väkisin syliin, toi leluja, pakotti, raapi, puri, örisi, kitisi, pomppi päin, tuli antamaan väkisin pusuja ja väliin vähän hammastakin, varasti mun paikanki kun huomasi tilaisuutensa siihen tulleen. Krimmu vois tulla äkkii tänne, ni Elda vois kiusata sitä mielummin tai mä voin ainakin usuttaa sen Krimmun kimppuun mun sijasta. Miten voi olla noin energinen tapaus?. Mä olin ainakin ihan kuitti kaiken ajamisen, lenkittämisen, leikittämisen, jännittämisen, latautumisen ja kisaamisen jälkeen, että aivoissa ei paljoa raksuttanut. Niin ja kroppaakin jomotti, torstainen kahvakuula treeni. ( siis ensimmäinen sitten yli kahteen vuoteen) Ei siinä kisatessa tuntenut sitä kipua, mutta kotiin päästyä ratin takana istumisen jälkeen kroppa taas jymähti ja jysähti.. Sen verta päässä vielä raksutti että piti käydä hakemassa siwasta pussi kark...
Kommentit
Lähetä kommentti